Kirkon uudistamiseen ja avoimuuteen tähtäävä Tulkaa kaikki -liike juhlii tänä syksynä kymmenvuotista taivaltaan. Liikkeen perustamiskokous pidettiin 24. lokakuuta 2005, ja julkinen ulostulo tapahtui vuoden 2006 alussa.
Kymmenen vuotta sitten kirkko tuntui sulkeutuneemmalta ja kylmemmältä kuin nykyään, kertoo liikkeen yleiskoordinaattori Vesa Hirvonen.
– Meitä oli joukko ihmisiä, joiden mielestä kirkko oli näyttäytynyt kylmänä ja sen lämpimiä kasvoja olisi syytä kirkastaa, Hirvonen sanoo.
Taustalla oli monen eri tapahtuman summa. Yksi piispoista oli joutunut eroamaan virastaan avioerokohun myötä, seksuaalivähemmistöjen kysymykset polkivat paikallaan ja Kirkkohallitus oli antamassa konservatiivista lausuntoa hedelmöityshoitolaista. Kirkon päättävät elimet toimivat suljetummin ja tietoa oli vaikea saada, ellei osannut kysyä itse.
– Näytti siltä, että on turha odotella että joku muu toimisi. Meidän piti ottaa vastuu ja alkaa toimia rakentavasti kirkon sisällä.
Ilmapiiri muuttunut täysin
Vesa Hirvonen kuvailee liikkeen olleen aikaansa edellä. Se toimi perustamisestaan lähtien netissä ja asenne kirkollisissa vaaleissa oli uudenlainen.
– Loimme avoimia listoja ja kerroimme avoimesti tavoitteemme. Nythän monet muutkin tekevät niin.
Tulkaa kaikki -liikkeen tavoitteena on käynnistää keskustelua ja rohkaista ihmisiä päättäjiksi kirkollisiin elimiin. Hirvosen mukaan molemmissa tavoitteissa on kymmenen vuoden aikana onnistuttu.
Liikkeen ohjelmassa tavoitteiksi listataan avoimen päätöksenteon lisäksi naispappien syrjinnän lopettaminen, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen toivottaminen tervetulleiksi seurakuntien jäseniksi ja työntekijöiksi, eronneiden, avoliiton valinneiden ja yksin elävien kunnioittaminen ja aineellisen hyvän jakaminen oman maan ja maailman köyhien kanssa, sekä luottamuksen rakentaminen kirkossa eri tavoin ajattelevien välillä. Ohjelman on allekirjoittanut netissä 1 700 ihmistä ja liike on aktivoinut seurakuntiin satoja vastuunkantajia.
Kirkolliskokousedustaja Katri Korolainen katsoo, että Tulkaa kaikki -liike on onnistunut viemään tavoitteitaan eteenpäin, varsinkin hallinnon avoimuuden ja seksuaalivähemmistöjen suhteen. Korolainen mainitsee esimerkkinä uudesta avoimuudesta kirkolliskokouksen Twitter-seinän.
– Se on pieni juttu ja näkyy vain rajatulle yleisölle. Mutta Twitterissä on Suomessa paljon esimerkiksi toimittajia, jotka saavat näin tietoa kirkolliskokouksen asioista.
Avoimen keskustelun seurauksena seksuaalivähemmistöjen kysymykset taas on saatu pois marginaalista. Asenteet ja keskusteluilmapiiri ovat muuttuneet.
– Viime kevään kirkolliskokouksen keskustellessa avioliittolain vaikutuksista kirkkoon keskusteluilmapiiri oli edustajakonkareiden mukaan täysin erilaista, kunnioittavampaa ja ratkaisukeskeistä, Korolainen kertoo.
Työ ei ole vielä tehty
Tehtävää kirkossa vielä riittää. Katri Korolaisen mielestä nimenomaan hallinnon avoimuuden ja seksuaalivähemmistöjen kysymysten parissa riittää parannettavaa.
– Kirkon jäsenmäärä on kymmenessä vuodessa tippunut, mutta irrallisten määrä on pysynyt samana. Miten heidät voitaisiin tavoittaa? Tulkaa kaikki -liikkeen tapa toimia voi olla tässä avainasemassa, Korolainen pohtii.
Tulevissa kirkolliskokousvaaleissa Tulkaa kaikki on mukana kuten ennenkin. Helsingin hiippakuntaan perustetaan oma ehdokaslista ja muissa hiippakunnissa tuetaan muita uudistusmielisiä listoja.
Vahvimmillaan Tulkaa kaikki -liike on Etelä-Suomessa, pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa. Jokaisessa hiippakunnassa on liikkeen yhteyshenkilö ja muita aktiiveja. Hirvosen mukaan tavoitteena ei ole laajentaa liikettä jokaiseen kolkkaan.
– Tavoitteemme on aktivoida uudistusmielisiä ihmisiä. On alueita, joissa aktivointi ei parhaiten tapahdu meidän liikkeen nimissä ja silloin on parempi, että ihmiset aktivoituvat jollain muulla tavalla.
Myös Katri Korolainen katsoo, ettei kaiken kirkon uudistamisen tarvitse tapahtua saman lipun alla, kunhan uudistamista tapahtuu.
– Halua kirkon uudistamiselle kuitenkin löytyy. Paikallaan polkijoita on vähän.
Kirkon uudistumisen pitäisi Vesa Hirvosen mielestä mennä kirkolliskokousedustajia syvemmälle.
– Me kirkon jäsenet emme ole onnistuneet toistemme asemaan asettumisessa. Meistä on tullut toistemme syyttäjiä, vaikka kristinuskon mukaan meidän pitäisi olla toistemme puolustajia. Tässä on puolin ja toisin petrattavaa.
Kuvat ja kuvankäsittely: Matti Karppinen
Lue myös:
Tulkaa kaikki -koordinaattori selventää liikkeen kantoja
Mitä kirkossa tapahtuu, kun avioliittolaki muuttuu? – Katso video
Ilmoita asiavirheestä