Suomalaisten yleisimmät perusteet kirkon jäsenyydelle liittyvät kirkollisiin toimituksiin ja perinteisiin. Tämä ilmenee Kirkon tutkimuskeskuksen teettämästä Gallup Ecclesiastica 2019 -kyselystä, jossa tiedusteltiin kirkon jäsenyyteen vaikuttavia tekijöitä.
Osallistuminen kaste-, hää- tai hautajaistilaisuuksiin oli 81 prosentille vähintään melko tärkeä syy kuulua kirkkoon. Kirkollisten juhlapyhien kristillistä perinnettä piti tärkeänä jäsenyyden syynä reilut kolme neljäsosaa (76 prosenttia) kirkon jäsenistä.
Aiemmissa kyselyissä kirkon auttamistyö on ollut perinnesyiden lisäksi keskeisin jäsenyyden syy, mutta nyt vain puolet perusteli kirkon jäsenyyttä kirkon auttamistyön tukemisella.
Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului vuoden 2019 lopussa noin 3 792 000 henkilöä, mikä tarkoittaa 68,6 prosentin osuutta Suomen väestöstä. Lue viime vuoden eroamis- ja liittymisluvuista lisää täältä.
Kirkon rooli yhteiskunnassa koetaan tärkeänä
Kaksi kolmesta kirkon jäsenestä koki kirkon roolin tärkeäksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Tähän perusteeseen voi kuulua kirkon ottama rooli yhteiskunnallisena keskustelijana ja epäkohtiin puuttujana, mutta myös kirkon tekemä työ heikompiosaisten auttamiseksi.
Runsaat 40 prosenttia kirkon jäsenistä piti tärkeinä syinä jäsenyydelle kirkon uskoa ja kuulumista kristittyjen yhteisöön.
Kirkon jäsenyyteen sitoutuminen on kyselyn mukaan kohtalaisen vahvaa. Yli puolet jäsenistä (53 prosenttia) ei ole ajatellut kirkosta eroamista.
Ikäsidonnaiset erot jäsenyyteen sitoutumisessa ovat huomattavia: yli 65-vuotiaista noin neljännes oli vahvasti jäsenyyteen sitoutuneita, kun alle 40-vuotiailla osuus oli seitsemän prosentin luokkaa.
Gallup Ecclesiastica -kyselyyn vastanneilla 15 ikävuoden jälkeen kirkkoon liittyneillä keskeisimmät liittymissyyt olivat samat, jotka motivoivat jäseniä kuulumaan kirkkoon. Kirkolliset toimitukset mainitsi ratkaisevana syynä 42 prosenttia, kirkollisten juhlapyhien kristillisen perinteen 29 prosenttia ja kirkon roolin kokemisen tärkeäksi yhteiskunnassa 21 prosenttia.
Uskoon liittyvät syyt nousivat kirkkoon liittymisen syinä tärkeämmiksi kuin kirkon auttamistyö.
Uskon ja uskonnollisuuden puute motivoi eroamaan
Kirkosta eroamista harkitsevia ja jäsenyyteen heikoimmin sitoutuneita oli neljäsosa jäsenistä, mutta alle 30-vuotiaista lähes 40 prosenttia.
Lähes puolet kirkosta eronneista koki ratkaisevana tekijänä sen, ettei ole uskonnollinen ihminen tai ei usko Jumalaan. Kirkkoinstituution kokeminen merkityksettömäksi ja kirkollisveron välttäminen olivat ratkaisevia tekijöitä yli 40 prosentille kirkosta eronneista. Jonkin verran eroamisen ratkaisevista syistä ovat lisääntyneet eri mieltä oleminen jostakin kirkon päätöksestä tai kannanotosta (28 prosenttia) ja kirkon suvaitsemattomuus seksuaalivähemmistöjä kohtaan (21 prosenttia).
Kirkon tutkimuskeskuksen Gallup Ecclesiastica -kyselyn toteutti Taloustutkimus marraskuussa 2019. Tutkimukseen osallistui 4 310 suomalaista, joista 3 004 oli Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä. Heistä 366 oli liittynyt kirkkoon 15 ikävuoden jälkeen. Kirkosta eronneita kyselyyn vastaajia oli 999.
Tilastoihin voi tutustua tarkemmin täällä.
Kuva: Olli Seppälä
Lue myös:
Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluu 68,6 prosenttia suomalaisista
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.