Kokoomuksen 30-luvun jäsenet kääntyisivät haudassaan, jos tietäisivät, että kokoomusnuorten johtaja käyttää Lapuan liikkeen paitaa, toteaa kirkkohistorian dosentti Ilkka Huhta Itä-Suomen yliopistosta.
– Konservatiivinen kokoomus oli nimittäin Lapuan liikkeen suurin vastavoima. Näiden liikkeiden välimatka oli tavattoman suuri, Huhta sanoo.
Kokoomusnuorten puheenjohtaja ja kokoomuksen Vaasan kaupunginvaltuutettu Susanna Koski esiintyi Lapuan liikkeen paidassa Facebookissa poliittisissa vaalikuvissaan pari vuotta sitten yhdessä toisen paikallispoliitikon kanssa. Koski sanoi kuvasta 26.8.
Iltalehdessä
, että ”meille pohjalaisille tuo paita on ennen kaikkea körttipaita ja kuuluu körttiläisiin perinnepukineisiin”.
Koski vahvistaa Kotimaa24:lle paidan käytön sekä lausuntonsa.
– On historiallinen tosiasia, että Lapuan liikkeen paita on körttipaita. Tänä päivänä herättäjä-yhdistys kertoo paidasta nettisivuillaan, hän väittää.
Dosentti Ilkka Huhta hymyilee Kosken kommentille.
– Siinä asiat ja symbolit on sotkettu joko poliittisesti äärimmäisen nokkelasti, tai sitten väite kuvastaa täydellistä tietämättömyyttä.
– Körttipuku on paljon vanhempi kuin Mussolinilta peritty sinimusta paita. Paidan malli tuli fasisteilta, eikä sillä ole talonpoikaiseen sarka-asuun yhteyttä. Lapuan liikkeen paita ei ole suomalaiskansallinen keksintö, Huhta toteaa.
Herättäjä-yhdistyksen Etelä-Pohjanmaan aluesihteeri, pastori Kalle Hiltunen kiistää niin ikään Kosken väitteet. Hänkin arvioi, että Koski on sotkenut paidan taustat joko tahallaan tai vahingossa.
– Lapuan liikkeen paita ei ollut koskaan körttien tunnusvaate, hän kuittaa.
Herättäjä-yhdistys ei esittele paitoja eikä körttikauppa myy niitä.
Heränneiden perinnepuku käyttöön jo 1820-luvulla
Lapuan liikkeen johtaja Vihtori Kosola kertoo itse kirjassaan värien taustan, kun hän loi talonpoikasmarssijoiden käsivarsitunnuksen kesällä 1930. ”Suunnittelin sen väreiksi sinisen ja mustan, koska sininen on isänmaan väri ja musta taas ´facisstinen’ kommunisminvastainen väri”, Kosola kirjoittaa elämäkertakirjassaan Viimeistä piirtoa myöten (1935 Lapuan kirjapaino). Värit siirtyivät sitten paitaan.
Kosola sanoo kirjassaan pariin kertaan ylimalkaisesti, että värit olivat myös heränneen kansan värit, mutta ei yksilöi tulkintaa.
Kalle Hiltunen sanoo, että värien tausta on voitu liittää körttinaisten huiveihin, joissa mustalla pohjalla on sinisiä rantuja.
Körttisanakirja kertoo, että heränneiden oma perinnepuku tuli käyttöön Savossa jo 1820-luvulla. Sillä ei ollut mitään yhteyttä myöhempään Lapuan liikkeen paitaan.
On silti kiistatonta, että Etelä-Pohjanmaan körttejä kuului Lapuan liikkeeseen ja sen jatkajaan Isänmaallisen kansanliikkeeseen, IKL:aan. Piispaksi edennyt Olavi Kares oli jopa Lapuan liikkeen rahastonhoitaja ja yksi sen johtohahmoista.
– Eteläpohjalaisen körttiläisen liikkeen ja Lapuan liikkeen henkinen yhteys kyllä löytyy. Siinä on paljon sellaista, jota ei ole vielä tutkittu. Tosin valtaosa körteistä sielläkin kannatti maltillista konservatiivista kokoomusta, joka vastusti Lapuan liikettä, Ilkka Huhta muistuttaa.
Kalle Hiltunen sanoo, että körttejä ei voi lainkaan pitää yksi yhteen Lapuan liikkeen kannattajina.
– Etelä-Pohjanmaalla Lapuan liikettä kannattaneet körtit ovat tietysti voineet pitää liikkeen paitaa. Tämä on sotkenut mielikuvia vaatteen taustoista. Sen sijaan Savossa ja Kainuussa körtit kannattivat muita puolueita.
– Lapuan liikkeen paidasta ei koskaan tullut körttien perinnevaatetta. Etelä-Pohjanmaankin körtit halusivat tehdä nopeasti pesäeroa äärioikeistolaiseen menneisyyteensä ja ’paiskata kättä työväen kouraan’, Hiltunen korostaa.
Nykykörttiläisyys vasemmalla
Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry:n toiminnanjohtaja, dosentti Marketta Luutonen kertoo, että vaatteilla voi olla hämmästyttävän voimakkaita merkityksiä. Hän on tehnyt väitöskirjan aiheesta Kansanomainen tuote merkityksen antajana: tutkimus suomalaisesta villapaidasta (1997). Tutkimus keskittyy jussipaitaan.
Körttipaidan ja Lapuan liikkeen paitojen syntyhistoriaa Luutunen ei ole tutkinut.
– Lapuan liikkeen paita oli musta villapaita, jossa oli sinisiä vaakaraitoja. Vihtori Kosola teki sen tunnetuksi lehtikuvassaan 1930-luvulla, hän toteaa.
Eräässä artikkelissaan Luutonen mainitsee, että jotkut körtit pitivät samankaltaista paitaa, jonka Kosola toi Lapuan liikkeen paidaksi. Körttiliikkeen paidaksi Luutonen ei silti paitaa kutsu. Luutosen mukaan Kustaa Vilkuna on tutkinut myös körttivaatteita, mutta ei liitä Lapuan liikkeen paitaa körtteihin.
Ilkka Huhdan mukaan herännäisyys on muuttunut yhteiskunnallisesti enemmän kuin mikään muu herätysliike. Siksi paitakeskustelu on sen kannalta piinaavaa.
– Nykykörttiläisyys pidättäytyy populistisesta oikeistolaisuudesta. Herännäisyys on jo 60-luvulta lähtien ollut kallellaan enemmän vasemman laidan suuntaan. Se halusi kirkkopolitiikkansa Kekkosen–Paasikiven linjalle, mutta ei ole koskaan ollut poliittisesti yhtenäinen, Huhta toteaa.
Tausta
Körttiläisyys on Pohjois-Savosta ja Pohjois-Pohjanmaalta 1700-luvulla alkanut luterilaisen kirkon sisällä toimiva herätysliike. Oikeistoradikaali Lapuan liike syntyi vastustamaan kommunismia 1920-luvun lopulla. Lapuan liikkeen johtohahmoa, lapualaista maanviljelijä Vihtori Kosolaa kutsuttiin Suomen mussoliiniksi.
Körttien pesäerosta oikeistolaiseen menneisyyteen on
Ylen Elävässä arkistossa
1968 tehty kolmen vartin mittainen tv-ohjelma, Körttiläiset-dokumentti. Ohjelmassa puhuvat muun muassa Olavi Kaukola, Jussi Kuoppala, Paavo Maunula ja Olavi Kares, joka 1930-luvulla oli osana Lapuan liikkeen johtoa. He pohtivat muun muassa, onko herännäisyydellä poliittista väriä.
Lue myös: Susanna Kosken paita ei ole körttipaita
Ilmoita asiavirheestä