Latvian evankelis-luterilainen kirkolliskokous päätti viime viikolla rajata kirkon pappeuden vain miehille.
The Baltic Times
-lehden mukaan päätös syntyi täpärästi 77 prosentin äänienemmistöllä. Päätöksen syntymiseen vaadittiin kolmen neljäsosan määräenemmistö.
Muutos on muodollinen, sillä kirkon nykyinen arkkipiispa Jānis Vanags ei ole vihkinyt naisia papeiksi koko virkakautensa aikana vuoden 1993 jälkeen, ja kirkon muut piispat ovat noudattaneet samaa linjaa. Sitä ennen papiksi vihityt naiset ovat kuitenkin saaneet toistaiseksi jatkaa tehtävässään.
Latvian evankelis-luterilainen kirkko on kipuillut naisten pappeuden kanssa pitkään, kertoo kirkon historiaan perehtynyt kirkkohistorian professori Jouko Talonen Helsingin yliopistosta.
Naisteologeja opiskeli Latvian teologisessa tiedekunnassa jo Latvian ensimmäisen itsenäisyyden aikaan, ja naisteologien asemasta keskusteltiin jo silloin. Vuonna 1975 kirkon silloinen arkkipiispa Jānis Matulis vihki virkaan ensimmäiset naispapit, kuitenkin ilman kirkolliskokouksen virallista päätöstä. Matulisin vuonna 1986 valittu seuraaja Ēriks Mesters ei vihkinyt naisia papeiksi, mutta vuonna 1989 virkaan valittu Kārlis Gailītis taas vihki. Tällöin myös kirkolliskokous päätti virallisesti pappisviran avaamisesta naisille, mutta pian sen jälkeen Jānis Vanagsin voitettua arkkipiispanvaalit, naisten pappisvihkimykset loppuivat.
Tähän asti naisteologien asema kirkossa on siis ollut riippuvainen virassa olevien piispojen näkemyksistä, mutta nyt kielteinen kanta naisten pappeuteen on kirjattu kirkkolakiin.
Luterilainen maailmanliitto, johon myös Latvian evankelis-luterilainen kirkko kuuluu, on jo ilmaissut surevansa kirkolliskokouksen päätöstä. Jouko Talosen mukaan päätöksen vaikutukset kirkon ekumeenisiin suhteisiin ovat kuitenkin ennemmin myönteiset kuin kielteiset, sillä päätös on linjassa Latvian muiden kirkkokuntien kannan kanssa.
– Latvian merkittävistä kirkollisista ryhmistä vain metodistikirkolla on naispappeja. Suhteita Venäjän ortodoksiseen kirkkoon päätös ei ainakaan heikennä, Talonen sanoo.
Yhteistyö myös Luterilaisen maailmanliiton kanssa jatkunee erimielisyyksistä huolimatta.
– Luterilainen maailmaliitto ei halua ajaa Latvian kirkkoa ulos, sillä se saattaisi johtaa ketjureaktioon Afrikan ja Itä-Euroopan kirkoissa. Maailmanliitossa toimii edelleen monia kirkkoja, jolla on kristikunnan perinteinen kanta virkakysymykseen. Latvian kirkon kanta ei kasvavilla luterilaisuuden alueilla herätä samanlaista kummastusta kuin esimerkiksi Saksassa tai Pohjoismaissa.
Vaikeinta kirkolliskokouksen päätöksen hyväksyminen tulee Jouko Talosen arvion mukaan olemaan ulkomailla toimivalle, toisen maailmansodan pakolaisten perustamalle Latvian eksiilikirkolle (Latvian evankelis-luterilainen kirkko ulkomailla). Kotikirkkoaan liberaalimpi eksiilikirkko hyväksyy naisten pappeuden. Toisin kuin Liettuan ja Viron eksiilikirkot, Latvian eksiilikirkko ei ole toistaiseksi yhdistynyt kotikirkkonsa kanssa teologisten erimielisyyksien takia.
– Kirkkojen vastakohtaisuutta kuvaa hyvin se, että Latvian eksiilikirkon arkkipiispa on nainen, Lauma Zusevics, Talonen sanoo.
– Haaveet kirkkojen yhdistymisestä voi nyt lopullisesti haudata.
Lue myös:
Yhä harvempi suomalainen ymmärtää naispappeuden vastustajaa
Kaksi kirkkoa ei lähetä edustajaa Askolan vihkimykseen
Ilmoita asiavirheestä