Länsi-Savo -lehti.
Jo 1980-luvun lopulla aloittaneesta Suomen Eläintuhkaus Oy: sta kerrotaan, että lemmikkien tuhkaaminen on viimeisen 25 vuoden aikana selvästi yleistynyt. Taustalla näkyy ennen kaikkea lemmikkien kasvanut arvostus perheenjäsenenä. Eläimet halutaan hoitaa hautaan samalla arvokkuudella kuin muutkin perheenjäsenet.
Pohjois-Karjalan pieneläintuhkaamon johtaja Eerik Kukkonen on samoilla linjoilla. Syyt tuhkata lemmikki ovat Kukkosen mukaan yleensä käytännöllisiä ja tunteellisia. Lemmikkiin uhrataan hankinnasta kasvatukseen ja hoitoon paljon rahaa, aikaa ja rakkautta. Siksi viimeinen palvelus lemmikille halutaan tehdä kauniilla tavalla. Lemmikit ovat myös siirtyneet ihmisten mukana maalta kaupunkiin, jolloin hautaaminen on vaikeampaa.
Myös tuhkaamojen määrä on lisääntynyt hieman, kertoo Petri Stenberg Suomen Eläintuhkauksesta.
– Pienempiä konttityyppisiä laitteita on ilmaantunut jonkun verran viime vuosina, mutta isompia tuhkaamoja, joilla on pieneläintuhkauslaitteet, on vain kourallinen, Stenberg sanoo.
Eläinten tuhkien sirottelua säädellään, muttei yhtä tiukasti kuin ihmisten. Tuhkan saa levittää omalle maalleen, jolleivät ympäristöseikat sitä estä. Esimerkiksi tuhkan levittäminen vesistöön on kielletty.
Lemmikkien hautaamiseen ei ainakaan Eerik Kukkosen krematoriossa liity lainkaan uskonnollisia rituaaleja. Sellaisia hän ei siellä hyväksyisikään.
– En tietenkään tiedä mitä tuhkauksen jälkeen tapahtuu. Tiedossani olevissa tapauksissa tuhkaa yleensä säilytetään jonkun aikaa ja sirotellaan sitten jonnekin luvalliseen paikkaan.
Samaa sanotaan Suomen Eläintuhkauksesta.
– Se on asiakkaasta kiinni. Me emme edusta mitään uskontokuntaa, emmekä voi tietää mitä ulottuvuuksia asiakas tuhkaukseen liittää, Petri Stenberg sanoo.
Ilmoita asiavirheestä