Suomen ortodoksisissa seurakunnissa on ollut viime vuosina runsaasti työsuhderiitoja, joista osa on päätynyt oikeuteen asti. Monissa seurakunnissa on tullut ilmi myös taloudellisia väärinkäytöksiä tai muita talousepäselvyyksiä, joita tutkivan journalismin verkkojulkaisu Long Play käsittelee tuoreessa artikkelissaan.
Long Play kävi läpi ortodoksikirkkoon liittyneitä riita- ja oikeustapauksia 2010-luvulta. Jutun mukaan kirkon henkilöstö- ja taloushallinto vaikuttaa olevan kehnoa ja valvonta vähäistä.
Long Playn jutussa nousee esiin toimien oikeutus kanonisella säännöstöllä. Kanonit ovat 300–700-luvuilla pidettyjen kirkolliskokousten päätöksiä. Usein ne ovat ristiriidassa maallisen lain kanssa.
Ortodoksisen teologian apulaisprofessori Pekka Metso sanoo Long Playlle, että ortodoksisella kirkolla on ollut vaikeuksia tunnistaa kansalaisten perusoikeuksia ja sitoutua lainsäädännöllisiin periaatteisiin työnantajana.
Hänen mukaansa kirkon asenteessa on tapahtunut selvä muutos. Metso viittaa Itä-Suomen yliopistossa viime vuonna valmistuneeseen opinnäytteeseen, jonka mukaan 1960–1980-luvuilla pappeja rangaistessaan kirkko vetosi julkisoikeudellisiin seikkoihin, kuten virkavastuun rikkomiseen tai virkamiehelle sopimattomaan käytökseen, ei kanoniseen perinteeseen.
Piispoilla vakavia erimielisyyksiä
Useiden Long Playn haastattelemien asiantuntijoiden ja ortodoksikirkon työntekijöiden mukaan tilanne kirkossa on muuttunut arkkipiispan Leon aikana. Hänen vuonna 2001 alkaneella kaudellaan seurakunnissa on ollut poikkeuksellisen paljon työsuhderiitoja.
Long Playn mukaan tilannetta mutkistavat arkkipiispan ja muiden piispojen väliset vakavat erimielisyydet. Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arseni sanoo Long Playlle, että hänen ja Leon välisissä ongelmissa on kyse ”arkkipiispan kyvyttömyydestä keskustella asioista”.
Itä-Suomen yliopiston uskontotieteen dosentti Teuvo Laitila sanoo jutussa, että tilannetta vaikeuttaa myös ortodoksipiispojen asema, joka on yhtä aikaa heikko ja vahva. Kanonisessa mielessä piispoilla on paljon valtaa, mutta toisaalta ortodoksisen kirkon kirkkoherroilla on varsin itsenäinen asema.
Long Play käsittelee myös järjestelyä, jossa Itä-Suomen yliopisto on välittänyt opetusministeriöltä saamiaan karjalan kielen opetukseen tarkoitettuja varoja arkkipiispa Leon perustamalle Karjalan kielen seuralle.
Sittemmin seura on ajautunut taloudelliseen umpikujaan. Opetusministeriö on aloittanut valtioavustustarkastuksen seuran taloudenpidosta vuosilta 2017–2019.
Arkkipiispa Leo: Kirkon vastattava julkisoikeudellisiin vaatimuksiin
Arkkipiispa Leo kieltäytyi kommentoimasta ortodoksikirkon ongelmia ja Karjalan kielen seuran tilannetta Long Playlle. Jutun julkaisemisen jälkeen Suomen ortodoksisen kirkon sivuilla kuitenkin julkaistiin arkkipiispan kommentti.
”Suuri osa nyt esille tulleesta kritiikistä on esitetty nimettömyyden suojasta. Kritiikissä korostuvat yksittäisten kirkon jäsenten ja työntekijöiden tunteet. Silti myös nämä tunteet ja kokemukset on otettava vakavasti”, Leo kommentoi.
Hänen mukaansa ortodoksisen kirkon on vastattava sille julkisoikeudellisena yhteisönä asetettuihin vaatimuksiin, jotta se voisi edistää hengellistä elämäänsä.
Arkkipiispan mukaan kirkon resursseja on suunnattava entistä tehokkaammin hallinnollisen asiantuntemuksen kehittämiseen. Lisäksi erityisesti kirkkoherroille on tarjottava täydennyskoulutusta.
Kuva: Olli Seppälä
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.