Joukko Espoon hiippakunnan luottamushenkilöitä on arvostellut piispa Kaisamari Hintikkaa puheenvuorosta, jonka hän piti kirkolliskokouksessa elokuussa. Hintikan puheenvuoro liittyi kirkolliskokouksen keskusteluun avioliitosta. Osana puheenvuoroaan Hintikka vastasi kirkolliskokousedustaja Hanna Mithikulle, joka oli kysynyt piispoilta, saako kirkossa opettaa, että hänen, seksuaalivähemmistöön kuuluvan, rakkaus on synti ja Jumalan luomistyötä rikkova voima.
Hintikka sanoi kirkolliskokoukselle, että ykseyden murtuminen ei koskaan ole Jumalan tahto.
– Seksuaalivähemmistöjen ja samaa sukupuolta olevien parien rakkauden leimaaminen synniksi rikkoo sekä Kristuksen ruumiin ykseyttä että Jumalan luomistyötä vastaan. Espoon hiippakunnassa ei ole tilaa tämänkaltaiselle opetukselle, Hintikka totesi.
Raportin kirkolliskokouksen keskustelusta voit lukea Kotimaa24:n uutisesta täältä.
Allekirjoittajat: On vakavasti kysyttävä, millä valtuudella piispa sanoutuu irti Raamatun sanasta
Torstaina julkaistussa kirjoituksessaan 11 Espoon hiippakuntaa kirkolliskokouksessa tai hiippakuntavaltuustossa edustavaa luottamushenkilöä julkaisi Kaisamari Hintikan puheenvuoroa käsittelevän kirjoituksen. Allekirjoittajien joukossa on kolme kirkolliskokousedustajaa: Hannele Karppinen, Johanna Lumijärvi ja Heikki Sorvari.
Kirjoittajat kysyivät, tarkoittaako kirkon ykseyden vaaliminen piispan mukaan ”Raamatun selkeästi esittämän avioliittonäkemyksen laajentamista sekä Raamatun ihmisen seksuaalisuuteen liittyvistä linjauksista irtautumista”.
– On vakavasti kysyttävä, millä valtuudella piispa sanoutuu irti Raamatun sanasta ja kirkkomme virallisesta avioliittokäsityksestä ja vaatii muitakin toimimaan näiden vastaisesti, luottamushenkilöt kirjoittivat.
He kysyivät myös, mitä sellaista uutta tiede on avannut, että se vaikuttaisi Jumalan tahdon muuttumisen tässä kysymyksessä ja mitä piispan puheenvuoron jälkeen voi enää opettaa synnistä.
Luottamushenkilöiden kirjoitus on julkaistu kokonaisuudessaan Kotimaa24:n vierasblogina täällä.
Piispa Hintikka: Turvallinen tila ei toteutu, jos ihminen joutuu pelkäämään luotujen ominaisuuksiensa saarnaamista synniksi
Kaisamari Hintikka toteaa vastauksessaan, että kyse ei ole Jumalan tahdon muuttamisesta vaan siitä, miten Jumalan tahtoa kuullaan samalla, kun ymmärrys luodusta todellisuudesta laajenee ja syvenee uusimman tieteen valossa.
Hintikka kirjoittaa myös, että kirkossa vallitseva erimielisyys samaa sukupuolta olevien parisuhteista ja avioliitosta on tunnustettu. Näin keskustelua täytyy käydä turvallisen tilan periaatteita noudattaen eikä turvallinen tila toteudu, jos ihminen joutuu pelkäämään luotujen ominaisuuksiensa saarnaamista synniksi.
Piispa Kaisamari Hintikan vastaus kokonaisuudessaan:
Vastaus Espoon hiippakunnan luottamushenkilöiden avoimeen kirjeeseen
Kirkolliskokouksessa 14.8.2020 pitämäni puhe on herättänyt teissä kysymyksiä ja huolta. Korjaan tässä yhteydessä muutaman ilmeisen väärinkäsityksen. Mikäli kysymyksiä tämän jälkeen vielä jää, voimme palata niihin, kun tapaamme kasvokkain.
Kysytte mitä sellaista uutta tiede on meille opettanut, joka muuttaisi Jumalan tahdon. Kyse ei ole Jumalan tahdon muuttamisesta vaan siitä, miten meitä kutsutaan kuulemaan hänen tahtoaan samalla, kun ymmärryksemme luodusta todellisuudesta laajenee ja syvenee uusimman tieteen valossa. Tähän kirkkomme piispat ovat rohkaisseet alkuvuodesta julkaistussa Tieteiden lahja -puheenvuorossaan, jossa todetaan muun muassa ”…kristillinen teologia pyrkii olemaan mahdollisimman avoin tieteen tuloksille. Sen tulee kriittisesti arvioida omaa, vanhoista maailmankuvista johtuvaa perintöään nykytieteen valossa. Tieteen tulokset voivat puhdistaa kristillistä teologiaa ja auttaa tulkitsemaan jumalallista ilmoitusta uudella tavalla.” (s. 19).
Elokuun alussa julkaistu Piispainkokouksen vastaus kirkolliskokouksen kysymykseen viittaa kirkolliskokouksen perustevaliokunnan mietintöön 1/2018 ja toteaa, että kysymyksessä samaa sukupuolta olevien parisuhteista ja avioliitosta ”voidaan perustellusti päätyä erilaisiin johtopäätöksiin” (s. 10). Tämä kirkossamme vallitseva erimielisyys on siis jo tunnistettu ja tunnustettu. Keskustelua täytyy sen vuoksi voida käydä turvallisen tilan periaatteita noudattaen. Turvallinen tila ei toteudu, jos ihminen joutuu pelkäämään luotujen ominaisuuksiensa saarnaamista synniksi.
Haluan myös korjata syntyneen väärän käsityksen siitä, että olisin pyrkinyt kirkolliskokouksen puheenvuorollani tukahduttamaan keskustelua kirkkomme avioliittokäsityksestä tai käsityksestämme synnistä. Edelliseen olemme kirkkona paneutuneet viime vuosina kiitettävästi, mutta emme lopultakaan riittävästi – jälkimmäiseen meidän olisi mitä ilmeisemmin syytä paneutua nykyistä enemmän. Jatkamme tätä keskustelua Espoon hiippakunnassa sekä teidän kanssanne että tarvittaessa laajemminkin.
Kaisamari Hintikka, Espoon hiippakunnan piispa
Kuva: Markku Pihlaja / Kirkon kuvapankki
Lue myös:
Vierasblogi: Avoin kysymys piispa Kaisamari Hintikalle
Kotimaa kysyi kaikkien piispojen kantaa avioliittoon – vastaukset paljastavat isot näkemyserot
Kirkolliskokous otti vastaan piispojen avioliittokirjeen – viisi piispaa kommentoi, viisi oli hiljaa
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.
Ilmoita asiavirheestä