Luterilaista maailmanliittoa (LML) vuodesta 2009 alkaen johtanut pääsihteeri Martin Junge
on ilmoittanut jättävänsä tehtävänsä ensi vuoden lokakuun loppuun mennessä. Jungen virkakausi kestäisi periaatteessa vuoteen 2023.
Junge on ilmoittanut syyksi vetäytymiseensä, että hän haluaa antaa seuraajalleen mahdollisuuden valmistella yleiskokousta, joka pidetään vuonna 2023 Puolassa.
Espoon piispa Kaisamari Hintikka työskenteli vuosina 2012–2018 LML:n teologian ja julkisen todistuksen osaston johtajana ja ekumeenisten asioiden apulaispääsihteerinä.
– Martin Junge on tehnyt LML:ssä pääsihteerinä ja sitä ennen Latinalaisen Amerikan alueen sihteerinä hyvin intensiivisen 21 vuoden työrupeaman. Olen ihmetellyt, miten hän on jaksanut. En siksi ihmettelisi, vaikka hän haluaisi nyt vähän levätä, Hintikka arvioi.
Hintikan mukaan LML on Jungen vuosina leimautunut melko vahvasti pääsihteeriinsä. Järjestöissä käy usein niin.
– Junge on toki ollut vahva ja luottamusta herättävä pääsihteeri. Mutta hänellä on ollut herkkyyttä tajuta, että sellainen leimautuminen voi olla ongelmallistakin.
Hintikka pitää strategisesti hyvänä, että Junge päätti tehdä ratkaisunsa muutama vuosi ennen LML:n seuraavaa yleiskokousta. Tällöin ennen kokousta valittava uusi pääsihteeri ehtii vaikuttaa yleiskokouksen määrittelemiin LML:n seuraavan kauden strategioihin.
– Jos uusi pääsihteeri tulisi yleiskokoukseen aivan tuoreeltaan, menisi joka tapauksessa pitkä aika, ennen kuin kuvioon pääsee mukaan. Siksi pois jääminen tässä vaiheessa oli mielestäni Jungelta jalo teko.
LML:n historian valitettaviin piirteisiin kuuluu Hintikan mukaan pääsihteerien ja järjestön presidenttien eli puheenjohtajien välinen kissanhännänveto, eräänlainen ”kauhun tasapaino”.
– Junge on pääsihteerinä onnistunut rakentamaan pitkän ajanjakson, jolloin presidentin ja pääsihteerin välillä on ollut hyvä suhde.
Jungen kaudella LMLn presidentteinä ovat olleet palestiinalainen Munib Younan ja vuodesta 2017 nigerialainen Musa Panti Filibus.
Junge on onnistunut pitämään maailmanliiton koossa kiistojen keskellä
Martin Junge on syntynyt vuonna 1961 Chilessä. Hän edustaa latinalaisamerikkalaista luterilaisuutta mutta on äitinsä puolelta itävaltalaista juurta ja puhuu espanjan ohella hyvin myös saksaa. Hän on myös opiskellut Saksassa.
– Sillä on ollut iso merkitys, että LML:n pääsihteeri hallitsee kielen ja kulttuurin puolesta kaksi LML:n kannalta merkittävää aluetta. Junge on ylipäätään taitava neuvottelija ja hallitsee myös saksalaisen neuvottelukulttuurin, Kaisamari Hintikka sanoo.
Jungen neuvottelutaitoihin Hintikka liittää myös sen, että kirkkoja ja kirkkoliittoja 2000-luvulla pirstoneet erimielisyydet virkakysymyksestä ja homoseksuaalisuudesta eivät ole päässeet järjestöissä valloilleen.
– Esimerkiksi Etiopian Mekane Yesus -kirkko ja toisella puolen Ruotsin kirkko ja Yhdysvaltojen ELCA saatiin neuvottelupöytään, Mekane Yesus -kirkon aiemmista jyrkistä linjauksista huolimatta. Siihen vaadittiin koko luterilaisen kommuunion tahtoa. Näin esimerkiksi ruotsalaisten ja amerikkalaisten rahoittamat diakoniset projektit Etiopiassa eivät katkenneet.
Hintikka pitää Jungen kauden onnistumisina myös kommuunion identiteetin ja yhteenkuuluvuuden vahvistumista.
– Myös luterilais-katolisissa suhteissa on edistytty, vaikka Jungella ei ole ollut erityisen ekumeenista taustaa. Tämä kaikki ekumeeninen työ on johtanut siihen, että LML:n maailmanpalvelu ja katolinen Caritas ovat tehneet konkreettista yhteistyötä. Ja kyllä silläkin on ollut merkitystä, että nykyisellä paavilla ja Jungella on yhteinen äidinkieli, espanja.
Junge jättää taakseen LML:n, joka on Hintikan mielestä aiempaa näkyvämpi ja tunnetumpi järjestö muuallakin kuin kirkkojen keskuudessa.
– Esimerkiksi YK:n eri järjestöjen piirissä Luterilaista maailmanliittoa arvostetaan, Hintikka tietää.
Jungen ilmoituksen jälkeen LML:n neuvosto aloittaa uuden pääsihteerin rektytoinnin. Piispa Kaisamari Hintikka, olisitko itse käytettävissä tehtävään, jos kutsu kävisi?
– En olisi käytettävissä. Olen vasta tullut Espoon piispan virkaan eikä minulla ole mitään tarvetta lähteä muualle. Mutta mielestäni pääsihteerin tehtävään olisi nyt löydettävä hyvä nainen. LML on tehnyt pitkään työtä sukupuolten välisen oikeudenmukaisuuden eteen. Järjestön omassa toiminnassa pitäisi nyt lunastaa se työ, mitä on tehty.
Eero Huovinen: Jungen valinta pääsihteeriksi oli yksimielinen
Helsingin eläkkeellä oleva piispa Eero Huovinen toimi Luterilaisen maailmanliiton luottamustehtävissä vuosina 2003–2019 varapresidenttinä sekä LML:n neuvoston ja eksekutiivikomitean jäsenenä. Hän kertoo Jungesta puhutun mahdollisena pääsihteerinä jo 2000-luvun alussa, mutta Junge ei ollut silloin vielä tehtävään halukas.
– Olin mukana silloin, kun hänet vuonna 2009 lopulta valittiin, mutta en itse ollut valintakomiteassa. Pidin häntä kuitenkin silloisista kandidaateista kirkkaasti parhaimpana, Huovinen sanoo.
Huovinen muistelee Jungen valinnan olleen lopulta yksimielinen.
– Chileläisen taustansa vuoksi hänessä oli paloa ja tuntumaa tärkeisiin sosiaalieettisiin kysymyksiin, mutta myös teologinen yhteistyö on ollut hänen kanssaan hyvää. Kun toimin vuosina 2008–2019 kansainvälisen luterilais-katolisen ykseyskomission puheenjohtajana, Junge antoi kaiken sen tuen, mitä komissio LML:lta tarvitsi.
Huovinen kertoo kokeneensa Jungen taitavana pääsihteerinä sekä reiluna, avoimena, yhteisöllisenä ja selkeäsanaisena johtajana.
– Hän oli myös hyvin kuunteleva ja johdonmukainen. Sellaisia persoonia tällaisille paikoille tarvitaan, Eero Huovinen linjaa.
Uusi pääsihteeri valitaan ”myllerryksen vuosien” päätteeksi
Helsingin yliopiston dogmatiikan yliopistonlehtori (ma.) Minna Hietamäki on Luterilaisen maailmanliiton neuvoston jäsen. Lisäksi hänellä on pitkä kokemus ekumeniikan tutkijana.
Jungen eroilmoitus oli Hietamäelle yllätys.
– Toisaalta pitää muistaa, että hänellä on takanaan jo pitkä, noin 20 vuoden ura Luterilaisessa maailmanliitossa. Pääsihteerikausien rytmillinen muutos voi olla hyvä kokonaisuuden ja yleiskokousten valmistelujen kannalta, koska pääsihteerillä on niissä niin keskeinen rooli, Hietamäki sanoo.
Hietamäki on miettinyt sitä, voisiko tässä kohtaa globaalia luterilaisuutta löytyä nainen pääsihteeriksi. Mutta voisiko pääsihteeri olla koulutukseltaan jotain muuta kuin teologi?
– Se olisi LML:lle ehkä isompi hyppäys kuin naisen valinta. Uuden pääsihteerin valinta tehdään nyt myös sikäli haastavassa tilanteessa, että se ajoittuu aikaan, jolloin LML:ssä on organisaatiouudistuksen vuoksi ollut jo monta myllerryksen vuotta takana, Hietamäki arvioi.
Hietamäen mukaan Martin Junge on nostanut väsymättömästi esille esimerkiksi nuorten osallisuutta ja mahdollisuutta päätöksentekoon LML:ssä.
– Järjestössä on ollut jo pitkään voimassa kiintiöjärjestelmä, mutta Jungen aikana on pidetty huolta, että sitä myös noudatetaan.
Luterilainen maailmanliitto valitsee uuden pääsihteerin kesäkuussa 2021.
Kuva: Olli Seppälä. Martin Junge vieraili Suomessa osallistuessaan Kaisamari Hintikan piispanvihkimykseen helmikuussa 2019.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.