Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajanuorten terveydessä ja hyvinvoinnissa on selviä eroja verrattuna valtaväestön nuoriin ja muihin maahanmuuttajataustaisiin nuoriin.
Ensimmäisen polven maahanmuuttajanuoret olivat muita yleisemmin vailla yhtään läheistä ystävää. He joutuivat muita nuoria yleisemmin myös kiusatuiksi, fyysisesti uhatuiksi ja seksuaalisen väkivallan kohteeksi. He kokivat terveytensä heikommaksi kuin muut nuoret, olivat yleisemmin väsyneitä ja oireilivat muita nuoria yleisemmin.
Heillä oli muita yleisemmin myös ahdistuneisuutta ja koulu-uupumusta. Lisäksi he tupakoivat, joivat alkoholia ja kokeilivat huumeita yleisemmin kuin muut nuoret.
Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajanuoret kokevat koulun työilmapiirin heikommaksi kuin muut ja heillä on enemmän vaikeuksia opiskelussa kuin muilla. Koulunkäynnin ja opiskelun ongelmiin he kokevat saavansa apua harvemmin kuin muut nuoret.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Kouluterveyskysely mahdollisti vuonna 2013 ensimmäistä kertaa Suomessa maahanmuuttajataustaisten nuorten terveyden ja hyvinvoinnin laajamittaisen ja kattavan erillisen tarkastelun. Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajilla tarkoitetaan tässä itse ulkomailla syntyneitä nuoria, joiden vanhemmat ovat myös syntyneet ulkomailla.
Ilmoita asiavirheestä