Pääsiäisen sijainti kalenterissa on jokavuotinen keskustelunaihe työpaikoilla ja perheissä. Milloin se taas olikaan? Vastauksen antaa kuu.
Vuodenkierto erilaisine merkki-, muisto- ja juhlapäivineen koostuu pääasiassa kiinteistä päivämääristä. Esimerkiksi itsenäisyyspäivä on Suomessa aina 6.12. ja jouluaatto 24.12. riippumatta viikonpäivästä. Mutta osa kirkollisista juhlista määräytyy kuunkierron mukaan ja asettuu pyhäpäiville. Liikkuvien juhlien sitominen kiinteisiin päivämääriin on monimutkainen kokonaisuus.
Aivan erityisesti pääsiäisen ajankohta on riippuvainen kuun asennoista. Jo kristikunnan ensimmäisinä vuosisatoina tästä ajankohdasta vallitsi erilaisia tulkintoja. Nikean kirkolliskokous päätti vuonna 325, että pääsiäistä vietetään kevätpäiväntasausta seuraavan täyden kuun jälkeisenä sunnuntaina. Tätä yleissääntöä kutsutaan pääsiäissäännöksi.
Säännön taustalla ovat Raamatun kuvaamat tapahtumat ja juutalainen kalenteri, joka mukaan Jeesus ristiinnaulittiin happamattoman leivän juhlan ensimmäisenä päivänä. Silloin oli täysikuu, joka määräsi juhlan ajankohdan kevätpäivänseisauksen jälkeen. Jeesuksen ylösnousemus sattui ensimmäisen pääsiäisen sunnuntaille, mikä lukitsi viikonpäivän riippumatta kuun asennosta ja kalenteripäivämäärästä.
Kuun kiertoaika on noin 29 ja puoli päivää, eli hieman lyhyempi kuin aurinkokalenterin mukainen kuukausi.
Käytännössä pääsiäinen voi olla aikaisintaan 22. maaliskuuta. Tämä tapahtui viimeksi vuonna 1761 ja tapahtuu seuraavan kerran vuonna 2285. Myöhäisimmillään pääsiäinen voi olla 25. huhtikuuta.
Suomen ortodoksinen kirkko noudattaa gregoriaanista ajanlaskua eli samaa kuin luterilainen kirkko ja koko läntinen maailma. Venäjän ortodoksinen kirkko, kuten monet muutkin ortodoksiset kirkot, noudattavat sen sijaan vanhaa juliaanista kalenteria, jonka vuoksi pääsiäinen Venäjällä on usein eri aikaan kuin Suomessa, tänä vuonna 1. toukokuuta.
Kuva. Olli Seppälä
Ilmoita asiavirheestä