Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) kiitti kirkkoa ripeästä reagoinnista turvapaikanhakijoiden tarpeisiin. Kirkollisista asioista vastaava ministeri toi valtioneuvoston tervehdyksen kirkolliskokoukselle, joka on koolla Turun kristillisellä opistolla 3.–6. marraskuuta
– Kirkko ja seurakunnat ovat olleet tärkeässä roolissa tänä syksynä, kun Suomi on ollut pakolaiskriisin ja turvapaikanhakijoiden määrän kasvun myötä uuden edessä. Kun tilanne oli hyvin akuutti, monissa seurakunnissa tilanteeseen tartuttiin heti ja kyselemättä. Esimerkiksi hätämajoitusta seurakuntien tiloihin on saatu monissa paikoissa järjestymään jopa muutamien tuntien varoitusajalla, Grahn-Laasonen sanoi.
Ministeri totesi, että kiristyneessä keskusteluilmapiirissä kirkon vaikuttajien puheenvuorot lähimmäisen auttamisesta ja ihmisarvosta ovat tärkeitä.
– Se miten kovaa kieltä turvapaikanhakijoista on käytetty ja millaisiin vihatekoihin ihmiset ovat pahimmillaan ryhtyneet, vaatii meitä löytämään vastauksia kysymykseen: miksi näin? Mitä voimme tehdä, jotta osaisimme elää yhdessä tilanteessa, jossa Suomi pakolaistilanteen myötä pysyvästi muuttuu?
– Kirkolla on edelleen suuri merkitys asenneilmapiirin muovautumisessa, niin on ollut historiassa, niin on edelleen. Uskon, että tänäkin päivänä kirkon edustajat voivat viisailla sanoilla ja esimerkin voimalla olla tärkeitä arvovaikuttajia, Grahn-Laasonen sanoi.
Hänen mukaansa kirkolla on myös sellaista uskonnonlukutaitoa, jota voidaan hyödyntää uskontojen välisen vuoropuhelun sanoittajana ja tekijänä.
Seurakunnille vapautta päättää omista asioistaan?
Ministeri nosti esiin myös kirkollisen lainsäädännön raskauden ja kutsui kirkon mukaan hallituksen norminpurkutalkoisiin.
– Tänä lyhyenä aikana, jona olen toiminut kirkollisasioista vastaavana ministerinä, eduskunnalle on annettu jo kaksi hallituksen esitystä kirkkolain muuttamisesta. Edellisellä vaalikaudella kirkkolakia muutettiin kahdeksan kertaa, Grahn-Laasonen sanoi.
Tällä hetkellä pienetkin uudistukset kirkon hallinnossa ja toiminnassa edellyttävät kirkkolain muuttamista. Grahn-Laasosen mukaan kirkon piirissä kannattaisi miettiä, ovatko kaikki kirkkolain ja kirkkojärjestyksen säännökset tarpeellisia ja voitaisiinko nojautua enemmän yleissäännöksiin ja lakeihin.
– Voisiko seurakunnille jättää vielä nykyistä enemmän vapautta päättää omista asioistaan? Grahn-Laasonen pohti tervehdyksessään.
Kirkossa on paraikaa käynnissä niin sanottu kirkkolainsäädännön kodifiointiuudistus. Se edennee juuri Grahn-Laasosen toivomaan suuntaan. Kirkolliskokouksessa elää vahvasti ajatus kirkkolain keventämisestä ja kirkollisen säännöstön perkaamisesta.
Mäkinen: Vuoropuhelu kriittistä solidaarisuutta
Vastauspuheenvuorossaan arkkipiispa Kari Mäkinen painotti, että kirkon ja valtiovallan yhteistyö perustuu vuorovaikutukseen.
– Yhteiskuntamme haasteita ei kyetä ratkaisemaan pelkästään teknisin ratkaisuin. Oleellista on pohtia, millaisesta arvopohjasta ja ihmiskäsityksestä käsin haasteita lähestytään. Kirkon ja yhteiskunnan vuoropuhelu on molemmin puolin myös kriittistä solidaarisuutta: asetetaan toinen toisellemme kysymyksiä, ei anneta neuvoja tai valmiita vastauksia.
Kuva: Olli Seppälä
Ilmoita asiavirheestä