Uskonnon vaikutus yhteiskunnan kehityssuuntiin on yhteiskuntatieteiden, varsinkin sosiologian, klassisia näkökulmia. Perusolettamus on, että voimakkaasti uskonnollinen ja uskonnon säätelemä yhteiskunta ei ole samalla tavalla kehittynyt tai vaurastunut kuin maallistuneempi yhteiskunta.
Nyt uskonnon ja vaurastumisen suhdetta ovat selvittäneet englantilaisen Bristolin yliopiston ja yhdysvaltalaisen Tennesseen yliopiston tutkijat. Tulokset on julkaistu Science Advances -lehdessä.
Tutkimus tukee perusolettamusta, jonka mukaan maallistuminen auttaa kansakuntaa kehittymään taloudellisesti. Mutta samaan aikaan maallistumisen kanssa on tapahduttava muutakin. Yksilön oikeuksien on vahvistuttava ja naisten aseman parannuttava. Kansakunnan on saatava vapaasti koko lahjakkuutensa käyttöön. Pelkkä maallistuminen ei takaa hyvinvointia.
Tutkimus ei väitä, etteikö myös uskonnollinen maa voisi vaurastua. Se edellyttää kuitenkin valtauskonnon instituutioilta näkemystä siitä, miten uskoa voidaan elää ja tulkita modernissa yhteiskunnassa ja samalla kunnioittaa yksilön oikeuksia.
***
On maalaisjärjellä pääteltävissä, että jos uskonto säätelee yksilön elämää yksityiskohtaisesti ja asettaa paljon rajoitteita jokapäiväiselle toiminnalle – kuten tekee esimerkiksi tiukka juutalaisuus, islam tai hindulaisuus sekä eräät kristilliset suunnat –, siitä ei voi seurata työn tuottavuutta ja sen myötä taloudellista vaurautta. Paljon uskontoa on yhtä kuin paljon köyhyyttä.
Köyhyyden poistamisen näkökulmasta maallistuminen voi olla hyvä asia. Pitää muistaa, että maallistuminen ei ole yksiselitteinen kehityssuunta, vaan monitahoinen. Maallistuminen ei hävitä uskontoa, vaan muuttaa sen luonnetta. Uskonto yksilöllistyy ja monipuolistuu. Sitä ei ole niin helppo hallita kuin aiemmin.
Uskonnolla voi olla myös myönteisiä vaikutuksia kansakunnan vaurauteen. Ei liene sattumaa, että eri hyvinvoinnin mittareilla – esimerkiksi terveydenhuolto, luottamus, tasa-arvo – mitattuna Pohjoismaat ja Sveitsi ovat usein listojen kärjessä. Ne ovat taustaltaan syvästi protestanttisia maita, mutta myös maallistuneita.
Protestanttisuutta on sanottu kapitalismin polttoaineeksi. Äärimmillään jumalasuhteen siunauksellisuus voidaan arvioida yksilön osaksi kohdistuvana taloudellisena hyvänä, kuten tapahtuu niin sanotussa menestysteologiassa.
***
Lienee kohtuullista arvioida, että Suomessa on nyt tarvittava määrä maallistumista, mutta taustalla vaikuttaa vielä vahva luterilaisuus arvoineen. Lopputuloksena on maa, jossa useimmat asiat ovat hyvin verrattuna melkein mihin tahansa muuhun maailmaan maahan.
Pääkirjoitus on julkaistu Kotimaa-lehdessä 26.7.2018.
Kuva: Olli Seppälä
Lue myös:
Kansakunta vaurastuu uskonnon merkityksen vähentyessä, osoittaa tuore tutkimus
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.