Onko Afganistan maa, jonne turvapaikanhakijan on turvallista palata? Tätä kysyy mielessään moni kansalainen, varsinkin viikonvaihteen tapahtumien jälkeen.
Vakauden puutteesta kyseisessä maassa kertoo, että Kabulissa lauantaina tehdyssä iskussa surmattiin kaksi avustusjärjestössä työskentelevää henkilöä ja siinä yhteydessä siepattiin suomalainen avustustyöntekijä. Tätä kirjoittaessa ei ole vielä tietoa hänen kohtalostaan.
Afganistania koskevat uutiset ja asiantuntijalausunnot kertovat turvallisuustilanteen jatkuvasta heikkenemisestä. Sieltä Suomeen paenneille annetaan kuitenkin yhä kielteisiä turvapaikkapäätöksiä.
Turvapaikanhakijoiden tilanne oli esillä myös Turussa, missä vietettiin suomen- ja ruotsinkielisiä Kirkkopäiviä sekä Valtakunnallisia Lähetysjuhlia.
Pääministeri Juha Sipilä sanoi Turussa, että viranomaiset tekevät päätöksiä ”suurella sydämellä, huolella, korkealla työmoraalilla sekä lakeja ja sopimuksia noudattaen”.
On kohtuullista, että pääministeri puolustaa virkamiehiään. Asiatonta virkamiehiin kohdistuvaa arvostelua ei pidä hyväksyä. On kuitenkin selvää ja myös ymmärrettävää, että koska turvapaikkapäätösten tekemistä varten jouduttiin palkkaamaan nopeasti lisätyövoimaa, kaikilla ei voinut olla heti kokemuksen tuomaa osaamista.
Lisäksi eri lähtömaiden turvallisuuteen liittyvät tilanteet muuttuvat monissa maissa nopeammin kuin päätöksien taustalla käytettävät maa-analyysit. Lain ja sopimusten noudattaminen ei aina takaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneelle ihmiselle turvaa lähtömaassaan.
Siksi maailma tarvitsee ihmisiä, jotka korottavat ääntään puolustaakseen ihmisyyttä. Tällaisen rohkeuden myötä maailma muuttuu paremmaksi paikaksi. Yksittäisten ihmisten aktiivisuus voi synnyttää uusia, inhimillisempiä sopimuksia.
Suomi on oikeusvaltio. Kielteisestä turvapaikkapäätöksestä voi valittaa, ja niin iso osa kielteisen päätöksen saaneista tekeekin.
Turvapaikkapäätöksen odottamiseen kuluva ja valituksen käsittelyyn menevä aika ovat pitkiä. Siksi karkotetuksi voi joutua henkilö, joka on jo kotoutunut hyvin tänne ja osaa suomen tai ruotsin kieltä. Pahimmillaan karkotuspäätökset koskevat pitkään Suomessa asuneita perheitä.
Kirjoittaja on Kotimaan päätoimittaja.
Kuva: Olli Seppälä. Huhtikuussa Helsinki-Vantaan lentokentällä järjestettiin mielenosoitus, jossa vastustettiin kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden pakkopalautuksia Afganistaniin.
Lue myös:
Pääkirjoitus: Kirkon tulevaisuutta koskeva toimenpidelista painottaa liikaa työntekijöitä
Pääkirjoitus: Sateenkaariparien vihkiminen puhututtaa – miksei se, että yhä harvempi avioituu?
Ilmoita asiavirheestä