Sunnuntaina vietetään uskonpuhdistuksen muistopäivää. Luterilainen kirkko kuvaa kyseistä päivää näin: ”Jumala ei unohda kansaansa, vaan antaa kirkolle uudistumisen aikoja ja niitä ihmisiä, jotka auttavat meitä palaamaan kristillisen uskomme perusteisiin, Raamattuun ja sen julistamaan uskonvanhurskauteen”.
Tämä kuulostaa kauniilta, mutta todellisuus on muutakin. Reformaation merkkivuoden kynnyksellä luterilaiset sekä muut protestantit ovat erimielisiä etenkin Raamattuun ja sen tulkintaan liittyvistä asioista.
Uusi avioliittolaki astuu voimaan 1.3.2017. Reformaation merkkivuonna on vaarana käydä niin, että kristillisen uskon perusteiden sijaan keskustellaan kirkkoa jakavasta suhtautumisesta samaa sukupuolta olevien avioliittoon. Se on osin kirkon omaa syytä, koska se reagoi niin hitaasti lakimuutokseen.
Jo nyt on selvää, että osa papeista vihkii samaa sukupuolta olevia ihmisiä avioliittoon, vaikka se on vastoin piispainkokouksen selontekoa. Ensimmäiset kirkolliset vihkimiset toteutunevat jo maaliskuun alussa. Kanteluita on odotettavissa.
Tähän mennessä huomio onkin kiinnittynyt liikaa pappien rooliin. Kirkollisen vihkimisen keskiössä ei ole pappi, vaan avioliittoon vihittävä ihminen.
Kirkossa pitäisi vielä enemmän kuunnella niitä ihmisiä, jotka ovat avioitumassa samaa sukupuolta olevan ihmisen kanssa ja toivovat avioliitolleen Jumalan siunausta kirkollisessa vihkimisessä.
Uskonpuhdistuksen päivän ja reformaation merkkivuoden aattona avioliitto jakaa kirkon jäseniä ja työntekijöitä. Osalle heitä keskeistä kristinuskossa on se, että kaikkia ihmisiä kohdellaan samalla tavalla riippumatta heidän seksuaalisesta suuntautumisestaan.
Osalle kristittyjä kristinuskossa keskeistä näyttää puolestaan olevan se, että seksuaalisesta suuntautumisesta seuraa elämään eri säännöt.
Näitä molempia näkemyksiä perustellaan Raamatulla. Kirkon jäsenet elävät erilaisten raamattutulkintojen jännitteessä uskonpuhdistuksen päivänä sekä kohta alkavana reformaation merkkivuonna.
Reformaation juhlavuoden teema Armoa 2017! voisi tuskin olla ajankohtaisempi.
Kirjoittaja on Kotimaan päätoimittaja.
Kuva: Noora Wikman-Haavisto
Lue myös:
Pääkirjoitus: Painoaan arvokkaampi kirja
Pääkirjoitus: Kiitos maanviljelijälle
Pääkirjoitus: Rohkeaa puhetta Jumalasta
Pääkirjoitus: Melkein yhtä arvokkaita
Ilmoita asiavirheestä