Sisällissodan päättymisestä on näinä päivinä sata vuotta. Viipuri ja Lahti vallattiin huhtikuun 1918 lopussa. Toukokuun alussa viimeiset punaiset antautuivat Pyhtäällä. Eduskunta oli ensimmäistä kertaa koolla sodan päättymisen jälkeen 15. toukokuuta.
Kirkko on järjestänyt ja järjestää kevään mittaan sisällissodan muistopäiviä. Ensimmäinen niistä oli Kallion kirkossa tammikuussa järjestetty muistovuoden avaus.
Nokialla toimitettiin viime sunnuntaina piispanmessu. Seurakunta järjesti tapahtuman yhteistyössä Nokian kaupungin ja Tampereen yliopiston kanssa. Tapahtumaan liittyen oli selvitetty Pirkkalan, Suoniemen ja Tottijärven kunnissa sisällissodan vuoksi menehtyneiden henkilöllisyys. Näiden nimilaattojen paljastus oli osana tilaisuutta.
Selvitystyön ja nimilaattojen paljastuksen myötä jokainen kyseisellä alueella sisällissodassa sata vuotta sitten menehtynyt ihminen on viimein tullut huomatuksi ja nimellään kutsutuksi. Vaikenemisen ja nimettömyyden aika on ohi.
***
Arkkipiispa Kari Mäkisen isännöimä sisällissodan yhteinen muistopäivä järjestetään Kaatuneiden muistopäivänä 20.5. Turussa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Juha Sipilä osallistuvat tähän tilaisuuteen. Se televisioidaan suorana Yle TV1 -kanavalla. Tilaisuudessa lasketaan kukat Turun punavankien muistomerkille sekä vuoden 1918 sankarimonumentille.
”On punaista muistia ja valkoista muistia, ja on muistia, jolla ei ole väriä. Erillisen muistamisen lisäksi tarvitaan tilaa yhteiselle muistamiselle. Erilaisten kertomusten ja kaiken sadan vuoden aikana kannetun kokemuksen tulee saada kunnioitus”, on arkkipiispa Kari Mäkinen sanonut.
Tämä on yksi niistä lukuisista viisaista näkökulmista, joita arkkipiispa on nostanut esille virkavuosiensa aikana. Keskinäistä kunnioitusta korostava sisällissodan muistopäivä sopii erityisen hyvin Kari Mäkisen viimeiseksi arkkipiispana isännöimäksi tilaisuudeksi.
Mennyttä ei voi muuttaa, mutta viisaasti toimimalla vallankäyttäjät voivat vaikuttaa yhteisen hyvän lisääntymiseen nykyhetkessä ja tulevaisuudessa.
Esimerkiksi siihen, miten moniarvoinen kansa ja ihmiskunta osaa elää kunnioittamalla toinen toisensa erilaisuutta. Sekä siihen, miten hyvin yhteiskunnat huolehtivat heikoimmista jäsenistään.
Kuva: Olli Seppälä. Punaisten vankileirin muistomerkki Tammisaaressa.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.