Paavi Franciscus on perjantaina saapunut historialliselle vierailulle Irakiin. Asiasta kertovat monet uutislähteet, esimerkiksi brittiläiset BBC ja The Guardian.
Vierailu on paavin ensimmäinen ulkomaanmatka noin vuoteen, sillä Covid-19-pandemian aikana hän on pysytellyt enimmäkseen Roomassa.
Paavin matkan tärkein tavoite on tavata ja rohkaista Irakin kristittyä vähemmistöä elämään ikiaikaisessa kotimaassaan. Lisäksi paavi tapaa muslimijohtajia ja toivoo voivansa edistää uskontojen välistä dialogia ja rauhaa.
Perjantaina paavi tapaa syyrialaiskatolisen kirkon edustajia Bagdadissa. Lauantaina vuorossa on šiiamuslimijohtajan, ajatollah Ali al-Sistanin tapaaminen Najafissa sekä uskontojenvälinen tapaaminen Urissa, jota pidetään patriarkka Abrahamin synnyinpaikkana.
Sunnuntaina paavi siirtyy Pohjois-Irakin Mosuliin. Iltapäivällä hän pitää ulkoilmamessun Erbilin kaupungin stadionilla.
Turvatoimia sekä terrorin että koronan varalta
Vierailun turvatoimet ovat tiukat sekä väkivallan uhan että koronaviruksen vuoksi. Paavin suojeluun on määrätty noin 10 000 Irakin turvallisuusjoukkojen henkilöä. Irakissa on myös viime aikoina nähty eri kohteisiin osoitettuja raketti- ja itsemurhaiskuja.
Paavia kuljetetaan Irakissa lentokoneella, helikopterilla ja mahdollisesti panssaroiduilla ajoneuvoilla. Lisäksi maassa on ympärivuorokautisia ulkonaliikkumiskieltoja, joilla pyritään ehkäisemään viruksen leviämistä väkijoukoissa.
Paavin matka Irakiin toteutuu poikkeuksellisissa olosuhteissa, mutta hän on kertonut pitävänsä tätä matkaa velvollisuutenaan, koska ”Irakin kristittyjen ei pidä antaa pettyä jo toista kertaa”. Tällä paavi Franciscus viittaa siihen, että paavi Johannes Paavali II perui suunnitellun Irakin-matkansa vuonna 1999, kun neuvottelut Saddam Husseinin hallituksen kanssa katkesivat.
The Guardianin mukaan jotkin militantit šiialaisryhmät ovat vastustaneet paavin vierailua, sillä ne ovat pitäneet sitä länsimaiden puuttumisena Irakin asioihin. Toisaalta monien irakilaisten kerrotaan toivovan, että paavi voisi edistää myös uudentyyppisen kuvan syntymistä Irakista.
Irak on kristikunnan vanhaa ydinaluetta
Irakin alue tai Kaksoisvirranmaa on yksi kristikunnan vanhimpia alueita. Kristinusko levisi alueelle jo varhain, ensimmäisellä kristityllä vuosisadalla. Islamin syntymisen aikaan 600-luvulla kristinusko oli jo pitkään ollut alueen valtauskonto.
Kaksoisvirranmaan kristitty vähemmistö säilyi alistetusta ja syrjitystä dhimmi-asemasta ja ajoittaisista vainoista huolimatta melko elinvoimaisena läpi vuosisatojen myös islamin vallan alla.
Uusimmalla ajalla kristittyjen kohtaloksi Irakissa ovat muodostuneet kylmän sodan jälkeiset sodat, Isisin terrori sekä näistä johtuneet pois muutto ja pakolaisuus. Vielä 1990-luvulla noin parimiljoonainen vähemmistö on kutistunut nykyiseen 250 000 kristittyyn.
Irakin kristityt elävät nykyään enimmäkseen maan pohjoisosissa. Arviolta kaksi kolmasosaa heistä on kaldealaiskatolilaisia. Loput kuuluvat enimmäkseen idän assyrialaiseen, syyrialaisortodoksiseen, syyrialaiskatoliseen, armenialaiskatoliseen ja Armenian apostoliseen kirkkoon.
***
Seuraa Kotimaata
Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.
Ilmoita asiavirheestä