Tuomasmessun perustajiin kuuluva pastori Olli Valtonen yllätti sunnuntaina Helsingin Agricolan kirkossa, missä vietettiin Tuomasmessun 30-vuotisjuhlamessua. HelsinkiMission juuri eläkkeelle jäänyt toiminnanjohtaja Valtonen saarnasi messussa. Alun perin juhlamessun saarnaajaksi oli ilmoitettu piispa Teemu Laajasalo, joka oli kuitenkin perunut osallistumisensa.
Valtonen päätti saarnansa kehotukseen: ”Me nousemme nyt tunnustamaan yhteisen toivomme ja aran luottamuksemme pyhään kolmiulotteiseen Jumalaan”. Uusi tunnustus oli jaettu tekstinä seurakunnalle.
Tunnustuksen sanoista ehdittiin tuoreeltaan keskustella etenkin sosiaalisessa mediassa. Toisten mielestä uusi muotoilu oli hyvä ja virkistävä kokeilu, toiset pitivät sitä epäonnistuneena ja puutteellisena.
Valtonen sanoitti uskon ilmauksen seuraavasti:
”Minä uskon Jumalaan, Luojaan, joka rakastaa luomaansa maailmaa ja ihmistä. Ja joka haluaa luoduille hyvää niin elämässä kuin kuolemassa.
Ja Jeesukseen Kristukseen, Jumalan Poikaan, joka tuli sen kertomaan.
Ja Pyhään Henkeen, joka auttaa meitä raivaamaan erämaasta puutarhan ja luomaan Jumalan valtakuntaa myös maan päälle.
Amen.”
”Uskontunnustus on enemmän huokaus kuin julistus”
Olli Valtonen kertoo Kotimaa24:lle, ettei ole suoraan kutsunut muotoiluaan uskontunnustukseksi.
– Tuomasmessu ei myöskään ole ottamassa käyttöön uutta uskontunnustusta. Senhän kieltää kirkkolakikin, Valtonen selventää.
Valtonen sanoo, että muotoilu liittyi olennaisesti hänen juhlamessussa pitämäänsä saarnaan ollen ikään kuin sen jatke ja synnyttämä koepallo.
Saarnassa käsiteltiin tutkimusta, jossa kartoitettiin 16–29-vuotiaitten eurooppalaisten suhdetta kristinuskoon. Voit lukea Valtosen saarnan kokonaisuudessaan Digipostillasta.
”He eivät etsi uskontoa. He etsivät merkitystä. Ja he etsivät syvää hengellistä kokemusta, joka antaa voimaa ja iloa ja ennen kaikkea tarkoitusta elämälleen. Tässä pelkään, että olemme kirkoissamme pudonneet kelkasta”, Valtonen sanoi saarnassaan.
Hän arvioi, että perinteiset kirkot tarjoavat uskontoa, mutta ihmiset ovat kiinnostuneempia jostakin, joka on enemmän kuin uskonnot ja vanhat uskontunnustukset. Valtonen sanoi myös, että uskontunnustus on enemmän huokaus kuin julistus.
– Monilla ihmisillä on kokemus uskontunnustuksesta, että heitä vaaditaan uskomaan johonkin, mihin he eivät voi uskoa, hän toteaa Kotimaa24:lle
Valtosen mukaan uskontunnustusta on voitava ajatella uudesta näkökulmasta niin, että se puhuttelee myös heitä, joille vanhat muotoilut eivät elä.
Olli Valtosen kirkollisten tekstien uudelleenmuotoilut ovat herättäneet keskustelua aiemminkin. Vuonna 2016 Kuopion piispa Jari Jolkkonen arvosteli Valtosen Tuomasmessussa käyttämiä ehtoollisen asetussanoja, jotka poikkesivat kirkkokäsikirjan sanamuodosta.
Tuomasmessun 30-vuotisjuhlamessun voit katsoa tallenteena täältä.
Kuva: Markku Pihlaja. Olli Valtonen Tuomasmessussa 8.4.2018.
Lue myös:
”Tässä on matkajuoma” – ehtoollisen asetussanat hämmentävät
Valtonen perää moniäänisyyttä ”fundamentalistisen sanamagiikan” sijaan
Jolkkonen: ”Matkaeväs ehtoollisen asetussanoissa tuo mieleen makkaranpaiston jänismetsällä”
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.