Saako uskonnosta vitsailla? Kotimaa24 kysyi asiaa kolmelta tekijältä, jotka ovat työssään tekemisissä uskonnon ja komiikan kanssa.
Sarjakuvataiteilija Ville Ranta tunnetaan muun muassa Helsingin seurakuntayhtymän Kirkko ja kaupunki -lehteen piirtämistään pilakuvista. Vuonna 2006 hän piirsi kulttuurilehti Kaltioon sarjakuvan kohtaamisesta naamioidun profeetta Muhammedin kanssa.
Rannan mielestä sananvapautta ei voi rajoittaa siksi, että joku pahoittaa mielensä.
– Kukaan ei voi riistää ihmiseltä hänen arvojaan, uskonnollisia tunteitaan tai pyhyyden kokemuksia. Kenelläkään ei kuitenkaan ole oikeutta vaatia suojaa omille tunteilleen, ja tässä asiassa uskonnolliset tunteet eivät eroa millään tavalla muista tunteista, hän sanoo.
– Pilapiirroksista saa pahastua eikä niitä tarvitse hyväksyä, mutta niitä pitää sietää, kuten muitakin asioita.
Ranta kuitenkin huomauttaa, että myös taiteilijalla on vastuu siitä, mitä tekee, millä tavalla ja missä kontekstissa. Ilmiöiden tarkasteleminen ulkopuolelta ei aina ole helppoa.
– Tietämättömyys ja ennakkoluulot ottavat jokaisesta ihmisestä helposti vallan, ja koomikon joka kohdistaa pilkkansa muuhun kuin omaan uskontoon, on syytä tarkastella itseään ennen kuin aloittaa.
”Jos vitseistä suuttuu, toiset saavat siitä aseita”
Aktiivinen kansalaisvaikuttaja ja keskustapoliitikko Abdirahim ”Husu” Hussein juontaa yhdessä stand up -koomikko Ali Jahangirin kanssa Yle Puheella räväkkää keskusteluohjelmaa Ali ja Husu.
Hussein kertoo, ettei itse laskisi leikkiä esimerkiksi uskonnosta tai vanhemmistaan. Eri ihmisillä on kuitenkin erilainen maku.
– Kaikilla on sananvapaus ja jokainen päättää itse, mihin vetää rajan. Minulla ei ole valtaa sanoa muille, että sinä et saa vitsailla tuosta tai tästä. Ali on kyllä joskus kokeillut rajoja meidän ohjelmassa, mutta en provosoidu siitä. Jos vitseistä suuttuu, toiset saavat siitä aseita.
Hussein kertoo, ettei ole ainakaan toistaiseksi törmännyt hauskoihin ja onnistuneisiin uskontoa käsitteleviin vitseihin.
– Jos joku piirtää pappeja hyväksikäyttämässä lapsia tai kuvia, jotka leimaavat kaikki muslimit terroristeiksi, niin mitä ne hyödyttävät? Ne ovat alentavia kuvia, hän sanoo.
Husseinin juontajapari Ali Jahangirin mielestä uskonnosta pitää vitsailla siksi, että uskonnoilla on valtaa.
– Komiikan tehtävä on osaltaan kyseenalaistaa valtaa ja valtaa pitäviä tahoja, hän sanoo.
Lisäksi uskonnot tarjoavat hänen mukaansa herkullisen aiheen, sillä niistä löytyy komiikan tekemiselle tarvittavia ristiriitoja. Vaikka uskonnot ovat Jahangirille tärkeä komiikan aihe, hän kertoo välttävänsä yleistyksiä ja ennakkoluulojen hyödyntämistä.
– En puhu kristityistä tai muslimeista vaan kohdistan vitsini henkilöön, esimerkiksi uskonnoliisiin johtajiin tai poliitikoihin.
”Jos huumori on hyvää ja älykästä, se on paljastavaa”
Tietokirjailija Jaakko Heinimäki on pohtinut uskonnon ja komiikan suhdetta muun muassa kirjassaan Pyhä nauru. Hänen mielestään uskonnosta saa ja pitää vitsailla.
– Huumori on yksi parhaista tekopyhyyden paljastajista.
– Komiikassa on aina kysymys näkökulmasta. Ei ole olemassa asiaa joka olisi koomista itsessään, vaan kysymys on siitä, mikä näytetään tai nähdään koomisessa valossa. Yllättävät näkökulmat ovat usein paljastavia. Jos huumori on hyvää ja älykästä, se on paljastavaa. Mutta pitää muistaa, että ihan kaikki vittuilu ei ole satiiria.
Heinimäki kertoo pohtineensa viime päivinä 1200-luvulla eläneen domikaani Ekcartin ajatusta, että Jumalaa pilkattaessa häntä ylistetään.
– Jumala on suurempi kuin ihmisten käsitykset hänestä. Jumalanpilkka paljastaa valheellisia käsityksiä ja tekee sillä tavalla tilaa oikealle Jumalalle meidän vajavaisten käsitystemme takana, Heinimäki sanoo.
– Pyhänä pidetyt asia ovat otollinen kohde huumorille juuri siksi, että ne ovat pyhinä pidettyjä. Jos ne ovat oikeasti pyhiä, ne kestävät aika paljon.
Piirros: Toni Brantberg. Kirkollisesta vitsikirjasta Da Vitsi -koodi (Kirjapaja 2006).
Juttua täydennetty 14.1. klo 11.20. Ali Jahangirin vastauksilla.
Ilmoita asiavirheestä