Suomen ortodoksisen kirkon sisällä myrskyää, ja arkkipiispa Leo on joutunut kovan julkisen kritiikin kohteeksi. Toukokuun lopussa Long Play -verkkojulkaisussa julkaistun jutun mukaan kirkon sisällä on taloudellisia väärinkäytöksiä ja lukuisia hallinnollisia ongelmia. Asiasta voit lukea lisää täältä.
Yksi Long Playn väitteistä on, että Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispan Leon ja kahden muun piispan – Joensuun Arsenin ja Oulun Elian – välillä olisi vakavia erimielisyyksiä.
Arkkipiispa Leo kiistää kritiikin.
– Nämä ovat joidenkin väittämiä. Minä pystyn keskustelemaan milloin tahansa kenen tahansa kanssa. Eihän se kanssakäyminen helppoa ole, mutta olen tehnyt kaikkeni sen eteen, että kaikki sujuisi, Leo sanoo Kotimaalle.
Hän kertoo olevansa pahoillaan siitä, mitä ”yksi piispoista” [Arseni] on Long Playn haastattelussa ja Leon mukaan myös radiossa kirkon sisäisestä tilanteesta sanonut.
– Tällainen on minusta käsittämätöntä. On uskomatonta, että sellaista pitää kuulla ja lukea.
Long Play väittää myös, että arkkipiispa Leon kaudella seurakunnissa on ollut poikkeuksellisen paljon työsuhderiitoja. Osa niistä on mennyt oikeuteen. Leo muistuttaa, että suurin osa jutussa mainituista kiistoista etelän seurakunnissa on tapahtunut ennen kuin hän arkkipiispana vuonna 2018 siirtyi Kuopiosta Helsingin hiippakuntaan.
– Seurakuntien hallinto on tehnyt päätöksiä, en minä. Ihmettelen, että asiat, jotka eivät ole kuuluneet minulle, yritetään nyt vierittää minun syykseni.
{kuva_dc89f136-23db-4e65-a197-8a3fbd8bc02b}
Arkkipiispa Leo vuonna 2015. Kuva: Olli Seppälä.
Blogisti: Kirkkoa ei voi johtaa nyrkki taskussa
Suomen ortodoksinen kirkko esiintyy julkisuudessa usein varsin positiivisessa valossa. Siihen kuuluvat mystiikka, Valamon ja Lintulan luostarit, kaunis suitsukkeentuoksuinen liturgia, iloinen pääsiäisen vietto sekä leppoisat ja viisaat, ihmisyyttä ymmärtävät sielunpaimenet.
Nyt ortodoksisesta kirkosta on yllättäen nähtävillä myös toisenlainen, riitaisa todellisuus. Onko jotakin mennyt rikki?
– Nämä tapaukset ovat tapahtuneet pitkällä ajalla. Kun ne nyt nostetaan kaikki esille, jotakin rikkoontuu uudestaan. On myös väärin puhua riitaisuudesta. Minä en riitele kenenkään kanssa, Leo sanoo.
Arkkipiispa Leoa luonnehditaan Long Playn artikkelissa myös itsepäiseksi, häilyväiseksi ja diktatoriseksi henkilöksi, jonka olisi vaikea selvittää ristiriitoja keskustelemalla. Hänen johtamistapansa on saanut osakseen myös muuta kritiikkiä: Kotimaa24:n blogissa ylidiakoni Jyrki Härkönen toteaa arkkipiispasta, että kirkkoa ei voi johtaa ”nyrkki taskussa”.
Leo ei tunnista johtamistavastaan esitettyjä väitteitä.
– Arvioikoot muut, mutta minusta ne ovat kaikki vääriä väittämiä. Kiistän ne. On puhuttu trollitehtailusta. Tässä on nyt kysymys eräänlaisesta sellaisesta. Minä olen valmis keskustelemaan asioista, minut tavoittaa ja minä vastaan yhteydenottoihin.
Arkkipiispa korostaa, että hän ei todellakaan johda ”nyrkki taskussa”.
– Sellaisen väittäjä haluaa jostakin syystä kaikin voimin vahingoittaa minua. Todellisuudessa työtapani on aivan toisenlainen.
Voidaanko ortodoksisessa kirkossa arvostella esimiehiä turvallisin mielin?
– Sen harkitkoon jokainen itse. Jos sellaista kirjoitetaan lehdissä tai sanotaan radiossa, kuten nyt on tapahtunut, niin jokainen kantakoon vastuunsa. Mutta on äärimmäisen loukkaavaa ja järkyttävää kuulla tällaista oman kirkon sisällä.
Yksi Härkösen esittämä väite on, että Konstantinopolin ekumeenisen patriarkan lähettämä piispadelegaatio olisi viime vuonna kahdesti vieraillut Suomessa tutkimassa Leon työkuntoa.
Leon mukaan vieraat eivät käyneet Suomessa väitetystä syystä.
– Olen saanut perusteellisen raportin delegaation johtopäätöksistä. Härkösen väittämä on uskomaton, loukkaava ja väärämielinen.
Arkkipiispa pitää omaa asemaansa arvostelevista äänistä huolimatta vahvana.
– Tiedän, että minulla on tuki papistossa, työntekijöissä ja kirkkokansassa. En ole yksin, totuus voittaa aikanaan. Kyllä kansa tietää.
Kanonit ja maallinen laki voivat olla ristiriidassa
Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen on myös Suomen ortodoksisen kirkon kirkollishallituksen jäsen. Luottamustoimessaan hän on joutunut pohtimaan ortodoksisten kanonien suhdetta Suomen työlainsäädäntöön.
Tolvasen mukaan osoituksena näistä ongelmista ovat työoikeuskiistat, joissa seurakunnat ovat hävinneet ja työntekijä voittanut. Oikeudenkäynnit ovat tulleet kalliiksi.
– Suomen laki koskee myös meidän kirkkomme työsuhteita. Yhteensovittamisen pulma tulee siinä, että piispalla on kanoneihin perustuvaa valtaa pappeihin nähden. Piispa voi esimerkiksi päätöksellään estää papin työskentelyn. Mutta miten tämä sopeutetaan työsuhteeseen seurakunnan kanssa?
Pappien asemaa selventää Tolvasen mukaan tuore asiantuntijalausunto, jonka ortodoksinen kirkko on tilannut Itä-Suomen hallinto-oikeuden entiseltä ylituomarilta Veijo Tarukanteleelta.
Perusjaon kanonien ja maallisen lain kanssa pitäisi Tolvasen mukaan olla se, että kanonit koskisivat vain papin työn hengellistä puolta. Työsuhde taas noudattaisi työlainsäädäntöä.
Ortodoksisilla piispoilla ei ole eläkeikää
Ortodoksisessa kirkossa nähtyjen työsuhdeongelmien taustalla on Matti Tolvasen mukaan myös vanha itäisen kristikunnan ajattelu. Toisin kuin yksilön oikeuksia korostavassa lännessä, itäinen oikeusperinne korostaa kollektiivioikeuksia.
– Laki ortodoksisesta kirkosta heijastelee tietysti Suomen oikeusjärjestelmää. Hallinnon lainalaisuuden periaate on siinä tärkeä. Epäilen, että eduskunta ei ole kanoneja siinä edes miettinyt, Tolvanen pohdiskelee.
Yksi Suomen ortodoksisen kirkon sisäisen kritiikin aihe on ollut se, että piispoilla ei ole säädettyä eläkeikää. Tämä on ortodoksisessa maailmassa muutenkin yleistä. Tolvanen ei halua ottaa kantaa nykyisiin piispoihin, mutta hänen mukaansa eläkeikä saattaisi selkeyttää asioita.
– Säädetyn eläkeiän puuttuminen on työoikeudellisesti harvinaista. Meillä ei ole mitään mekanismia, miten piispan voisi tarvittaessa erottaa, jos hän menettää työkykynsä. Kukaan ei tiedä, kenellä sellainen valta olisi. Sitä ei ole laissa määritelty.
Tolvasen mukaan piispojen työkyvyn arvioon ei ole tällä hetkellä tarvetta.
Piispojen huonot välit näkyvät kirkon hallinnossa
Julkisuudessa esitettyjen väitteiden mukaan arkkipiispa Leon ja piispojen suhteet eivät ole kunnossa. Tolvanen myöntää näin olevan ja tämän näkyvän kirkon hallinnossa.
– Seitsenhenkisen kirkollishallituksen, jossa piispatkin ovat mukana, työskentely kyllä sujuu. Siellä käsitellään puhtaasti hallinnollisia asioita.
Mutta kanonisia asioita käsittelevä piispainkokous ei Tolvasen mukaan näytä toimivan.
– Tämä on ikävä kyllä fakta. On ongelma, jos piispat eivät pysty keskenään päättämään asioita. Asialle on tehtävä jotakin.
Monet ortodoksisen kirkon ongelmat ovat Tolvasen mukaan heijastusta juuri tästä tilanteesta.
– On kuitenkin aika mystistä, miten näin on päässyt käymään. Ei siitä ole kovin monta vuotta, kun piispat Leo ja Arseni olivat havaintojeni mukaan hyvissä väleissä keskenään, Matti Tolvanen sanoo.
Kirjoitus on julkaistu 12.6.2020 ilmestyneessä Kotimaa-lehdessä.
Kuvat: Olli Seppälä
Lue myös:
Long Play: Kanoniset lait vaikuttavat ortodoksisen kirkon riitojen ja väärinkäytösten taustalla
Jyrki Härkösen blogi: Arkkipiispa ei voi johtaa nyrkki taskussa
Markku Salmisen ja Jari Rantalan blogi: Vastaus Jyrki Härköselle
Petri Järveläisen blogi: Mitä ovat mystiset kanonit?
Lars Ahlbäckin blogi: Corpus permixtum
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.