Kirkollisia vaaleja pidetään kirkon sisällä tilaisuutena nostaa asioita julkiseen keskusteluun ja lisätä kirkon yhteiskunnallista näkyvyyttä. Seurakuntavaalien äänestysprosentin arvioidaan kertovan, kiinnostaako kirkko ihmisiä.
Näin kirjoittavat
Hanna Wass, Heikki Hiilamo ja Titi Gävert Valtiotieteellisen yhdistyksen Politiikasta-lehdessä. Wass ja Hiilamo ovat professoreita Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa, Gävert työskentelee diakoniatyön asiantuntijana Kirkkohallituksessa.
Kolmikko arvioi kirjoituksessaan kaksi viikkoa sitten järjestettyjä seurakuntavaaleja demokratiatutkimuksen näkökulmasta. Kirjoittajat väittävät, että jos kirkko haluaa lisätä yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan, vaalijulkisuutta parempi keino olisi tuoda esiin kirkon ydinsanomaa erilaisissa yhteyksissä. Wass, Hiilamo ja Gävert harmittelevat sitä, että vaikka seurakunnilla on monissa kunnissa merkittävä rooli sosiaalipalvelujen tuottajana, seurakuntavaaleja käsitellään julkisuudessa lähes yksinomaan kirkon omasta kontekstista käsin.
”Tämä näkökulmarajaus peittää alleen seurakuntavaalien tiiviin yhteyden laajempaan yhteiskunnalliseen kehitykseen”, kirjoittajat toteavat.
Heidän mukaansa seurakuntavaaleja ei ole tarpeen valjastaa imagokampanjaan, koska kirkolla on jatkuvasti annettavaa keskusteluun paremmasta yhteiskunnasta.
Seurakuntavaalien markkinointityyppinen kampanja saa Wassin, Hiilamon ja Gävertin mukaan aikaan sen, että vaalien alla puhutaan kirkon oppiin ja etiikkaan liittyvistä kysymyksistä.
”Ne ovat merkityksellisiä sitä kautta, että seurakuntavaaleissa valitut valitsevat edustajat teologisista linjauksista päättävään kirkolliskokoukseen. Niiden pohjalta jäsentyvät jakolinjat eivät kuitenkaan juuri näy seurakuntaneuvostojen ja kirkkovaltuustojen päätöksenteossa”, kirjoittajat toteavat.
”Kulkeeko kirkko kohti kaksipuoluejärjestelmää?”, he kysyvät.
Kirjoittajien mukaan käytäntö näyttää vievän seurakuntavaaleissakin kohti konservatiivien ja liberaalien polarisoitumista, vaikka vaalijärjestelmä mahdollistaa runsaan ryhmäkirjon.
Kuva: Olli Seppälä. Seurakuntavaalien mainontaa syksyllä 2018.
Lue myös:
Kommentti: Seurakuntien demokratia elää monin paikoin vain tekohengityksellä
Kärjistyykö vastakkainasettelu? – Seurakuntavaaleissa voittivat sekä konservatiivit että liberaalit
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.