Helsinkiläisellä varhaiskasvatuksen ohjaajalla Sanna Yli-Koski-Mustosella on yhteensä seitsemän kummilasta. Valtakunnallista kummipäivää vietetään sunnuntaina 2.6.
1 Miten sinulle on siunautunut näin monta kummilasta?
– Kummilapseni ovat pääasiassa ystävieni toisia lapsia. Osa näistä ystävistä on sellaisia, joiden kanssa olen tehnyt ulkomailla vapaaehtoistyötä. Osa on meidän sukulaistemme lapsia. Moni on pyytänyt meitä toisen lapsensa kummiksi, kun olemme kuulemma olleet niin kiinnostuneita esikoisen elämästä. En ikinä halua kieltäytyä. Tämä on kunniatehtävä ja luottamuksenosoitus.
2 Miten pidät yhteyttä kummilapsiisi?
– He asuvat pitkin poikin pääkaupunkiseutua ja muutama kauempana. Vähintään koetamme nähdä lomilla ja synttäreinä, ja niiden välillä nähdään, jos on mahdollista. Välillä lähetän kirjeen, ystävänpäiväkortin tai Lastenkirkko-lehden, joskus puhelimella kuvaviestin tai videon. Jouluisin lähetän Lähetysseuran kuvakalenterin.
3 Mitä sinulle tarkoittaa olla jonkun lapsen kummi?
– Ajattelen, että kummin tehtävänä on rukoileminen. En rukoile vain kummilapsen puolesta vaan koko perheen puolesta. Kummin tehtävänä on myös olla kiinnostunut kummilapsesta ja hänen perheestään ja tukea heitä mahdollisuuksien mukaan. Haaveilen, että olisi enemmän aikaa viettää kummilasten kanssa. Toivon myös, että yhteys heihin säilyy aikuiseksi asti. Ajattelen, ettei tämä kummius lopu ikinä.
4 Mitä suunnitelmia sinulla on kummipäiväksi?
– Ei mitään erityistä. Edellisenä päivänä on reissu nuorimman kummilapsen luo. Viestit voi tietysti laittaa kaikille. Meillä on juuri alkanut työ- ja päiväkotielämä, niin nyt aika menee lähinnä arjesta selviämiseen.
Lisätietoja kummipäivän tapahtumista: www.kumminkaa.fi/kummipaiva.
Kuva: Jukka Granström
Lue myös:
Kolumni: Kummiuden teologia on käytännöllistä, totesin puolivuotiaan kanssa merenrannassa
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.