Tytöt ja naiset kohtaavat myös Suomessa kunniaan liittyvää väkivaltaa kuten kotiin eristämistä ja muuta sosiaalista rajoittamista, valvontaa sekä fyysistä väkivaltaa ja sillä uhkailua, kerrotaan Ihmisoikeusliiton eilen julkaisemassa selvityksessä.
Selvityksen mukaan väkivallan muodot vaihtelevat sosiaalisesta rajoittamisesta fyysiseen väkivaltaan ja jopa kunniamurhalla uhkaamiseen. Selvitys ei kerro kunniaan liittyvän väkivallan yleisyydestä.
Kunniaväkivalta on yhteisöllistä, tiettyihin kulttuureihin liittyvää väkivaltaa, jolla pyritään suojaamaan tai palauttamaan perheen tai suvun kunniaa. Väkivalta kohdistuu varsinkin tyttöihin ja naisiin, mutta myös poikiin ja erityisesti sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluviin miehiin.
Kunniaväkivaltaa esiintyy monenlaisista taustoista tulevien ja eri uskontokuntiin kuuluvien keskuudessa. Monet selvitykseen haastatelluista eri alojen ammattilaisista yhdistävät kunniaväkivallan islamiin, mutta kunnia-ajattelu itsessään ei palaudu minkään uskonnon opetuksiin.
Selvityksen mukaan Suomessa elää tyttöjä ja naisia, joiden elämään kuuluu jopa kunniamurhan uhka. Selvitykseen haastatellut maahanmuuttajat ja ammattilaiset tuovat haastatteluissa ilmi kunnialla motivoituja murhayrityksiä, kunniamurhalla uhkaamista ja Suomessa asuvien henkilöiden ulkomailla toteuttamia kunniamurhia tai epäilyjä sellaisista.
Ihmisoikeusliiton tutkimuspäällikön Maija Jäppisen mukaan kunniaan liittyvää väkivaltaa ei tunnisteta Suomessa eivätkä uhrit siksi saa tarvitsemaansa suojelua. Koulutusta tarvitsisivat niin poliisi, sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, opettajat kuin maahanmuuttohallinnon työntekijätkin.
– Vertailussa esimerkiksi Ruotsiin tai Norjaan Suomi on auttamatta jäljessä. Kunniaan liittyvän väkivallan tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen tarvitaan ripeästi lisää osaamista, Jäppinen sanoo.
Selvityksen mukaan Suomessa tapahtuu myös avioliittoon pakottamista. Ihmisoikeusliitto toivoo pakkoavioliittojen kriminalisointia. Toisin kuin Ruotsissa, Norjassa tai Tanskassa avioliittoon pakottamista ei Suomessa ole erikseen kriminalisoitu.
Selvityksen aineisto koostuu maahanmuuttajataustaisten ihmisten ja eri alojen ammattilaisten haastatteluista, poliisiasiakirja-aineistosta, verkkokyselystä opetusalan ammattilaisille ja pohjoismaisten käytäntöjen kartoituksesta.
Kuva: Ihmisoikeusliitto
Ilmoita asiavirheestä