Perusta-lehden teologisilla opintopäivillä 3.-5.1. Suomen Raamattuopistolla puhunut historioitsija Teemu Keskisarja nosti esityksessään esille sitä hyvää, mitä kristinusko on Suomessa saanut aikaan.
Päivien pääluentoihin kuulunut ”Kristinusko on parasta, mitä Suomelle on tapahtunut” oli tunnin mittainen, tietoisesti hyviä asioita korostanut aitajuoksu läpi Suomen kirkon historian menneiden vuosisatojen.
Kristinusko tuli Keskisarjan mukaan keskiajan Suomeen rauhallisesti ja pitkän ajan kuluessa.
– Kauppa ja kulttuurivaikutteet monesta ilmansuunnasta lehahtivat tänne niin kuin muuallekin kristikuntaan.
Ytyä ristissä Keskisarjan mukaan oli. Sillä oli mahtava leviämiskyky. Jotakin tästä kertoo Keskisarjan arvion mukaan esimerkiksi kylissä asuneelle kansalle kalliiksi tulleiden myöhäiskeskiajan kivikirkkojen rakentaminen ilman suurta ulkomaista painostusta: kaikupohja asialle oli Suomen kansassa.
– Ne kirkot rahvas rakensi omakustanteisesti ja enimmäkseen omin kätösin. Se todistaa, että kristinuskoa ei pidetty ainakaan viheliäisenä asiana kautta vuosisatojen.
Kirkon rooli on menneisyydessämme ollut käsittämättömän laaja ja avara
Kirkko ja sen papisto ovat historian vaiheissa myös näytelleet merkittävää osaa kansan hyvinvoinnin kannalta. Hengenmiehet lievittivät sodan hirvittäviä kärsimyksiä. Esimerkiksi 1700-luvun isonvihan kauhujen aikana Suomen papisto piti Keskisarjan mukaan pystyssä viimeisiä inhimillisen elämän tukikeppejä.
– Osa pakeni Ruotsiin, mutta osa jäi sielunhoitamaan yhteisöänsä, joka kuolemassa ja kärsimyksessä harventui. Papit kantoivat 1600–1700-luvulla sellaisia taakkoja, jotka maalliselta esivallalta tykkänään putosivat, kun valtio luhistui, tai sellaisia taakkoja, joita maallinen esivalta ei vaivautunut edes nostamaan ylös.
Keskisarja korosti luennossaan papiston historiallista merkitystä hengellisen työn rinnalla myös tieteen, talouden, tiedotuksen ja hyvinvoinnin edistäjänä. Tämä näkyi vaikeinakin aikoina: Daniel Medelplan painoi kirkon tilauksesta keskellä isoavihaa 1710-luvun Pälkäneellä puisella painokoneella aapisen. Tämä oli Keskisarjan mielestä suurenmoinen sivistysteko, josta kehkeytyi jatkumo kansakouluun ja yleiseen oppivelvollisuuteen.
– Todistaa jotakin suomalaisuudesta ja luterilaisuudesta, että isonvihan maanpäällisessä helvetissä tuli mieleen lasten lukutaito.
Kirkon rooli Suomen menneisyydessä on ollut Keskisarjan mukaan käsittämättömän laaja ja avara.
– Jos joku pirulainen saa päähänsä 2020-luvulla tuhopolttaa vanhan kirkon, hän tulee samalla polttaneeksi monen kymmenen sukupolven koulun, sosiaalitoimiston, tilastokeskuksen, konserttisalin ja ainoan mielenterveyspalvelun.
Luterilainen papisto on ollut monialaista ja modernin airut
Monia erilaisia näkökulmia esityksessään tarjonneen Keskisarjan mielestä elokuvien ja kirjallisuuden rasittavin klisee on pappi edistyksen jarruttajana, vanhoillisena jääränä ja uudistusten vastustajana.
– Sellaisia pappeja ei ollut prosentuaalisesti paljon 1800-luvun jälkipuoliskon Suomessa. Tosielämän hengenmiehet olivat virkeitä monialaihmisiä ja modernin airuita. Pappi oli 1800-luvun suomalaisessa maalaiskylässä se heppu, joka ensimmäisenä kylvi perunaa, toimi Suomettaren kirjeenvaihtajana, perusti kansakoulua ja vapaapalokuntaa ja järjesti lukkarin kanssa isorokkorokotuksia.
Suomalaisuusliikkeen ja luterilaisuuden liitto oli Keskisarjan mukaan historiamme tärkeimpiä käännekohtia.
– Kielitaistelun osaa suomalaisten itseymmärryksen ja Suomen valtion kehityksessä ei voi yliarvioida. Fennomania antoi suomalaisille ihmisarvon ja palasen tasa-arvoa, jota Raamattu vain joillain tulkinnoilla lupailee.
Moni kansamme merkkihenkilö on ollut papin lapsi.
– Laskekaapa 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta, kuinka monta valtiomiestä, taiteilijaa, kirjailijaa, sotapäällikköä tai suurliikemiestä on kasvanut suomalaisissa maalaispappiloissa. Sukupuut osaltaan todistavat, että uskonto Suomen historiassa ei ole pato, vaan koski ja muutosvoiman lähde, Teemu Keskisarja sanoi.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.
Ilmoita asiavirheestä