Temppeliherrat haluaa eroon kirkonkirouksesta

Temppeliherrain ritarikunta oli keskiajan vaikutusvaltaisin hengellinen ritarikunta. Toiminta katkesi, kun Ranskan kuningas Filip IV ja paavi Klemens V kääntyivät ritarikuntaa vastaan. Epäonnisena perjantaina 13. lokakuuta 1307 järjestön 2000 ritaria määrättiin pidätettäväksi. Seitsemän vuotta myöhemmin viimeinen suurmestari Jacques de Molay poltettiin roviolla.

Suomalaisen Temppeliherrain ritarikunnan pronuntius eli tiedotussihteeri Reima Luoto kertoo, että toiminta loppui kokonaan neljäksisadaksi vuodeksi, kunnes Napoleon alkoi elvyttää ritarikuntia luodakseen vastapainoa erilaisille salaseuroille.

Nykyisenkaltainen toiminta alkoi kuitenkin vasta 1900-luvulla. Kolmekymmentä vuotta sitten ritarikunta jakautui kahtia. Suomalainen Temppeliherrain ritarikunta on osa kansainvälistä ritarikuntaa nimeltään Ordo Supremus Militaris Templi Hierosolymitani (OSMTH). Se on kahdesta kansainvälisestä järjestöstä suurempi.

Luodon mukaan järjestö on alkuperäisen Temppeliherrain ritarikunnan perillinen.

– Tällä tavalla tulkitaan, koska meillä on samanlaiset merkit ja noudatamme samanlaisia rituaaleja sekä samoja periaatteita, jotka silloin 1300-luvulla säädettiin.

– Käytännössä toimintamme ei paljon poikkea esimerkiksi rotareiden toiminnasta. Olemme sotilaallinen, kristillinen ja ekumeeninen järjestö ja harrastamme hyväntekeväisyystoimintaa niissä puitteissa, kun meillä on siihen mahdollisuuksia, Luoto kertoo.

Nyt järjestö toivoo, että paavi Franciscus peruisi temppeliherroille 700 vuotta sitten langetetun kirkonkirouksen. Luodon mukaan kirous hankaloittaa toimintaa katolisissa maissa.

– On tiettyä varovaisuutta yhteistyön kehittämisessä ja jotkut katolilaiset pohtivat, voivatko he kuulua järjestöön, joka on kirkonkirouksessa.

– Sen takia olisi hyvä, jos saisimme jonkun lausunnon, että kirkonkirous ei ole enää voimassa ja tällaisia esteitä ei ole.

Luoto pelkää, että ritarikunnan jakautuminen kahdeksi järjestöksi heikentää mahdollisuuksia.

– Tiedän, että paavi Franciscuksen puoleen on käännytty eri tahoilta tässä asiassa, Luoto sanoo.

– Olisi hyvä, jos molempien järjestöjen johtajat pystyisivät yhteistyössä ottamaan yhteyttä Roomaan. Se voisi olla diplomaattisesti vaikuttavampi ele.

Suomessa Temppeliherrain ritarikuntaan kuuluvat muun muassa kenttäpiispa Pekka Särkiö sekä kirkkoherra Pertti Ruotsalo.

Kotimaa-lehti kertoi ritarikunnan toiminnasta 11.10.2012 ilmestyneessä numerossa.

(Temppeliaukion kirkossa järjestetyssä investituurassa lyötiin uusia ritareita 22.9.2012. Kuva: Olli Seppälä)

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliEsko Ryökäs Diakonian tutkimuksen seuran johtoon
Seuraava artikkeliJerusalem oksensi Lähetysseuran TV7:n ohjelmassa

Ei näytettäviä viestejä