Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto esittää, että Vantaan seurakunnat irtisanovat Kirkko ja kaupunki -lehden yhteistyösopimuksen. Neuvosto haluaa selvityksen siitä, millaisia vaihtoehtoja yhtymällä on viestintänsä hoitamiseen jatkossa.
Kirkko ja kaupunki on Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan yhteinen seurakuntalehti. Seurakuntayhtymien vuonna 2016 perustama mediatoimitus julkaisee Kirkko ja kaupunki -lehteä ja verkkomediaa sekä tuottaa Jouluradiota. Kirkko ja kaupungin jakelulevikki on 335 000 kappaletta, josta Vantaan osuus on 67 000.
Vantaan seurakuntayhtymällä on Kirkko ja kaupungista sopimus muiden yhtymien kanssa. Sopimus voidaan irtisanoa neljä kuukautta ennen sen vuoden alkua, jonka lopussa sopimuksen toivotaan päättyvän.
Päätöksen irtisanomisesta tekee Vantaan yhteinen kirkkovaltuusto, jonka seuraava kokous pidetään 4.6.
Alkuperäinen esitys oli maltillisempi
Toukokuun puolivälissä järjestetyssä kokouksessa yhteiselle kirkkoneuvostolle esitettiin alun perin maltillisempaa ratkaisua. Vs. yhtymänjohtaja Anita Saviojan tekemän esityksen mukaan Kirkko ja kaupungin kustannuksista pitäisi saada 25 prosentin säästö vuodesta 2022 alkaen.
Kirkkoneuvoston jäsen Soili Haverinen esitti kuitenkin samassa kokouksessa, että sopimus irtisanottaisiin. Haverisen ehdotus sai käsiäänestyksessä kymmenen ääntä, yhtymänjohtajan esitys yhden. Yksi neuvoston jäsen äänesti tyhjää.
Alkuperäisen esityksen taustalla on seurakuntayhtymän nopeasti kiristynyt taloustilanne, kertoo kirkkoneuvoston puheenjohtaja, Tikkurilan seurakunnan kirkkoherra Janne Silvast. Taloustilannetta kiristävät monet rakennusinvestoinnit ja kirkollisverotulojen väheneminen tulevaisuudessa.
Silvastin mukaan kummassakin neuvoston käsittelemässä esityksessä korostuu yhteisen kirkkoneuvoston halu tarkastella yhteistyötä uudelleen.
”Pyrimme löytämään paremman sopimuksen, joka vastaisi Vantaan etuja paremmin”
Yhteisen kirkkoneuvoston jäsen Soili Haverinen kertoo Kotimaa24:lle, että hänen esityksensä taustalla on halu neuvotella sopimus uudelleen.
– Pyrimme löytämään paremman sopimuksen, joka vastaisi Vantaan etuja paremmin.
Seurakuntayhtymän viestinnän määrärahoista karkeasti kaksi kolmasosaa menee nykyisellään Kirkko ja kaupungille ja yksi kolmasosa seurakuntayhtymän viestinnälle. Kirkko ja kaupungin osuutta viestinnän kustannuksista halutaan Haverisen mukaan pienentää.
– Meillä on sidottu käytännössä printtimediaan miljoona euroa, mistä puoli miljoonaa on postituskuluja. Meillä menee postituskuluihin enemmän kuin omaan viestintään, Haverinen sanoo.
Viime vuonna lehti teki alijäämää, mistä koituu Vantaan seurakuntayhtymälle arviolta noin 68 000 euron lisälasku, Haverinen kertoo. Tällaiset lisälaskut pakottavat Haverisen mukaan leikkaamaan yhtymän omalta viestinnältä.
Talouden lisäksi Vantaalla on Haverisen mukaan tyytymättömyyttä siihen, miten vähän Vantaan seurakuntayhtymän asiat näkyvät lehden sivuilla.
– Tarvitsisimme kontaktia vantaalaisiin seurakuntalaisiin ja niihin, jotka eivät sellaisia ole.
Jollei sopimusta synny, Vantaan seurakunnat arvioivat Haverisen mukaan tulevaisuutta itsenäisesti.
– Sitten pitää tehdä enemmän omaa viestintää.
”Aloittelevan median taloushallinnossa on ilmennyt kasvukipuja”
Kirkko ja kaupungin päätoimittajan Jaakko Heinimäen mukaan kaikki mukana olevat seurakuntayhtymät ovat hyötyneet yhteisestä lehdestä taloudellisesti. Kahdessa vuodessa yhtymät ovat säästäneet julkaisukustannuksissaan yli kolme miljoonaa euroa, Heinimäki sanoo. Hän kertoo Vantaan säästäneen noin 200 000 euroa.
Heinimäki myöntää, että taloushallinnon puolella on ilmennyt alkuvaiheessa kasvukipuja. Viime vuoden alijäämästä tuli Vantaalle lisälasku, mutta toissa vuonna seurakuntayhtymä sai rahaa, Heinimäki sanoo. Tuolloin Kirkko ja kaupunki teki ylijäämää, josta Vantaalle jaettiin 92 000 euroa.
– Kasvukivut ovat liittyneet budjetointiin ja kirjanpitoon, eivät itse rahankuluun. Ei ole menty yli siitä, mitä on suunniteltu.
Huolen lehden taloudesta tai laadusta voi Heinimäen mukaan ilmaista muutenkin kuin irtisanomalla sopimuksen.
– Kirkko ja kaupungin johtokunta tekee kahden vuoden välein seurakuntayhtymille suunnitelman julkaisun laajuudesta ja kustannusten jakamisesta. Seuraava kaksivuotissuunnitelma tehdään maaliskuun 2020 loppuun mennessä. Kun meillä on olemassa oleva rakenne, eikö suunnittelua kannattaisi tehdä sen sisällä eikä hajottaa kokonaisuutta päreiksi? hän kysyy.
Sopimuksen irtisanominen tarkoittaisi hänen mukaansa käytännössä sitä, että seurakuntayhtymät aloittaisivat keskenään raskaat neuvottelut. Kirkko ja kaupunkia perustettaessa ne veivät kolme vuotta, hän toteaa.
Kuva: Kirkko ja kaupunki -lehden kansia. Kuvankäsittely: Jukka Granström.
Lue myös:
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.