Ensi viikolla Turussa nelivuotisen työnsä aloittava kirkolliskokous saa kaudellaan ratkaistavakseen joukon tärkeitä, kauas Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tulevaisuuteen vaikuttavia asioita.
Eri tavalla mitattuina suuria ja myös teologisesti syvälle käyviä asioita ovat kaiken todennäköisyyden mukaan ainakin kirkon jäsenkehitys ja siihen kytkeytyen seurakuntien talous sekä kirkon aluerakenne eli käytännössä seurakuntien määrä.
Kirkon jäsenmäärä jatkaa pienenemistään. Tästä seuraa verotulojen vähentyminen tai ainakin se, että tulot eivät lisäänny. Seurakuntien talouden pikku hiljaa tiukentuessa vähemmällä on saatava aikaan enemmän. Tämä tuntuu myös kirkolliskokouksen työssä.
Kirkolliskokouksen pöydälle voi tulla aloitteita myös sen määräenemmistösäännösten muuttamisesta ja ikuisuusaiheesta eli diakonaatista.
Oma lukunsa kirkolliskokouksen tulevissa asioissa on kirkon reagoiminen maaliskuussa 2017 voimaan tulevaan uuteen avioliittolakiin, joka mahdollistaa samaa sukupuolta olevien avioliiton.
Kirkon perinteinen avioliittokanta tuskin muuttuu tämän kirkolliskokouksen aikana. Kirkon pitäisi silti ratkaista, miten se suhtautuu kahden miehen tai kahden naisen avioliittoihin.
Tämä kirkolliskokous saa käyttöönsä sekä piispainkokouksen selonteon kirkon avioliitto-opetuksesta että Kirkkohallituksen selvityksiä uuden avioliittolain luomista juridisista ja pastoraalisista seikoista. Kirkolliskokous on pyytänyt Kirkkohallitukselta toimenpiteitä avioliitto- ja perhekäsityksen historian julkaisemista varten.
Vihkiikö kirkko tulevaisuudessa vain heteropareja kuten ennenkin vai vihkiikö se myös samaa sukupuolta olevia pareja? Vai luopuuko se kokonaan vihkimisoikeudesta, jolloin kiistely siirtyy siihen, minkälaisten parien avioliittoja kirkko siunaa? Uusi kirkolliskokous voi olla ensimmäinen, joka tietää vastaukset.
Ensi viikolla kokoontuvan kirkolliskokouksen työviikkoon kuuluvat muun muassa arkkipiispan vaalitavan uudistaminen, kirkkohallituksen ohjesäännön muuttaminen, kirkollisten viranhaltijoiden eroamisiän nostaminen, kirkolliskokouksen varapuheenjohtajien ja valitsijamiesten vaalit sekä kirkkohallituksen jäsenten vaali. Työsuunnitelmassa on myös eräitä hiippakuntavaltuustojen esityksiä ja yksi edustaja-aloite.
Lisäksi kirkolliskokous käsittelee kirkkohallituksen ja hiippakuntien vuosikertomukset, kirkon keskusrahaston toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen sekä kertomuksen kirkon työmarkkinalaitoksen toiminnasta vuonna 2015.
Kirkolliskokous saa tiedokseen myös ilmoitukset piispan ja tuomiokapitulin aloiteoikeudesta, selvityksen tekemisestä seurakuntayhtymien perustamiseksi, muuttamiseksi ja lakkauttamiseksi, Kirkon keskusrahaston ja Kirkon eläkerahaston taloudellisesta tilanteesta ja Kirkkojen maailmanneuvoston asiakirjasta Kirkko: yhteistä näkyä kohti.
Lue 6.5. ilmestyvästä Kotimaasta neljän kirkolliskokousedustajan ajatuksia tulevan istuntokauden tärkeistä asioista.
Katso videolta, kuinka Turun kristillisen opiston työntekijät toivottavat kirkolliskokousedustajat tervetulleiksi!
Kuva: Pasi Leino
Lue myös:
Saamelaisedustaja: ”Kirkko suhtautuu saamelaisiin positiivisesti, toisin kuin valtio”
Navi pettyi kirkolliskokousvaalin tulokseen
Tuore kirkolliskokousedustaja: ”Aion meditoida paljon”
Uusi kirkolliskokous on maltillisesti konservatiivinen
Ilmoita asiavirheestä