Virolaispiispa Tiit Salumäe Suomen Nato-jäsenyydstä: Sitä on odotettu jo pitkään

Turussa lauantaina päättyneeseen suomalais-ugrilaiseen pappeinkokoukseen osallistunut Viron evankelis-luterilaisen kirkon piispa Tiit Salumäe arvioi, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan juuri Viron itsenäisyyspäivänä 24. helmikuuta antoi virolaisille myös aivan toisenlaista merkityksellisyyttä: se toi mieleen myös sen, miten Neuvostoliitto aikoinaan 1939 otti haltuunsa Viron.

– Siinä historiassa ei ole mitään uutta. Mutta Viron kansa on minusta hyvin valmis vastaanottamaan Ukrainan pakolaisia. Se on jonkin verran jopa hyvä yllätys, sillä meillä oli yksi poliittinen puolue, joka vastusti työviisumeiden antamista ukrainalaisille, Salumäe sanoo.

Nyt valmiudesta vastaanottaa ukrainalaispakolaisia vallitsee Salumäen mukaan Virossa melko suuri yksimielisyys.

– Hallitus on perustanut Tallinnaan uuden koulunkin, johon ukrainalaiset lapset saavat tulla.

Ukrainalaiset hyödyttävät Salumäen mukaan virolaista yhteiskuntaa.

– Sieltä tulee hyviä asiantuntijoita, esimerkiksi lääkäreitä ja opettajia. On pyritty siihen, että heille järjestyisi työpaikkoja Virossa.

Virossa edelleen laajalti puhuttu ja osattu venäjän kieli helpottaa työllistymistä.

– Lisäksi minusta ukrainalaisilla on suuri halu oppia viron kieltä.

Venäläissotilaiden omaiset voivat tulla kaduille

Suomen Nato-prosessia on seurattu suurella mielenkiinnolla Virossa. Sen pohjoisesta naapurista on tulossa myös liittolainen.

– Se on Virolle hyvin positiivinen uutinen. Sitä on odotettu jo pitkään. Silloin kun Viro liittyi Natoon (2004), ehkä Suomessa ei ymmärretty sitä. Se, että Suomenlahdesta tulee nyt Naton sisämeri, on selvästi uusi tilanne. Myös sotavoimissa voi olla yhteistyötä enemmän, Salumäe arvioi.

Viron väestöstä noin neljännes puhuu äidinkielenään venäjää. Heillä on sukulaissuhteita Venäjälle, ja venäläisiä medioita seurataan usein tarkasti. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kuitenkin muuttanut asioita.

Yksilötasolla uusi tilanne voi Salumäen olla joillekin sovittamaton. Mutta julkinen mielipide on aivan selvä.

– Sota, sotilaiden lähettäminen vieraaseen maahan on täysin luvaton asia. On myös selvää, että Ukraina ei ole koskaan sotilaallinen uhka Venäjälle.

Tilanne on Salumäen arvion mukaan myös Venäjällä ristiriitainen.

– Olen ajatellut, milloin sotilaiden äidit, vaimot ja tyttäret tulevat kaduille ja kysyvät, miksi poikani, mieheni tai veljeni on kuollut vieraassa maassa? Tämä on minusta Venäjällä selvittämätön asia.

Tsaaria vastaan Venäjällä ei nousta

Piispa Salumäe kuuluu siihen virolaispolveen, joka puhuu hyvin venäjän kieltä ja ymmärtää myös venäläistä psyykeä. Miten on, todistammeko pian presidentti Vladimir Putinin vallan loppua?

Salumäe arvioi, että Putinin terveys on huono.

– Kysymys onkin, onko seuraaja huonompi vai parempi?

Venäjän kansan ajattelutapaan kuuluu Salumäen mukaan edelleen tsaarin-kultti: tsaarista voidaan kyllä myöhemmin todeta, että hän ei ollut oikeassa. Mutta kulttuuriin kuuluu myös se, että kun tsaari on vallassa, häntä vastaan ei nousta.

On muutakin erikoista, mikä olisi hyvä ymmärtää.

– Venäjällä yksi asia on se, mitä julkisesti sanotaan. Mutta toinen asia on se, mitä ihmiset ajattelevat. En ole lainkaan varma, että ihmiset sisäisesti hyväksyisivät tämän sodan. Ehkä he näkevät siinä myös taloudellisia kysymyksiä tai jotakin aivan muuta.

Uusin keskustelunaihe Virossa on neuvostovallan pystyttämien monien Viron ”vapauttamisen” sotamuistomerkkien poistaminen. Virolaisille ne ovat olleet oman maan miehityksen alkamisen muistomerkkejä.

– Tämä on nyt uusi teema. En ole ihan varma siitä, oliko juuri nyt sille oikea aika. Se voi antaa vironvenäläisille ihmisille turvattomuuden tunnetta. Menneisyyttä ei voi tehdä olemattomaksi. Kysymys on, miten asian kanssa nyt tullaan toimeen.

Tänä kesänä on myös Suomessa uutisoitu Viron venäjänkielisen koulutuksen lopettamisesta. Asia ei kuitenkaan kytkeydy Ukrainan sotaan.

– Se ei ole nyt syntynyt ajatus, vaan jo hyvin pitkäaikainen prosessi, Tiit Salumäe sanoo.

***