Ekumeenisen patriarkaatin eilen Suomen ortodoksisen kirkon sivuilla julkaistussa päätöksessä todettiin, että heterodoksisen kirkon naispiispan vieminen alttariin ja hänen puolestaan rukoilu rikkoivat kanonista perinnettä.
Perusteluna päätöksessä kerrottiin, ettei naisia ole kanonisen perinteen mukaan ollut tapana päästää alttariin. Toisaalta Askolan todettiin olevan heterodoksisen kirkon piispa, minkä vuoksi hänen puolestaan ei kuulu liturgiassa rukoilla.
Ylidiakoni Jyrki Härkönen Suomen ortodoksisesta kirkosta kertoo, että heterodoksisilla kirkoilla tarkoitetaan kirkkoja, joiden pappeutta tai piispuutta ortodoksinen kirkko ei tunnusta omanaan. Hän muistuttaa, että Pyhän synodin kirjeessä ei puhuta luterilaisesta kirkosta varsinaisesti hereettisenä eli harhaoppisena kirkkona.
– Tämä on tärkeä linjaus. Ambrosius oli sitä mieltä, että Askola on samanlainen piispa kuin hän. Synodi muistuttaa, että Askola on piispa omassa kirkossaan, mutta ei ortodoksisessa kirkossa, Härkönen sanoo.
Härkönen muistuttaa, ettei ekumeniaa tehdä kansalaisuuksien sisällä vaan kirkkokuntien välillä. Suomi ei ole erillinen ekumeeninen saareke, jossa voitaisiin tehdä omia suomalaisuuden yhdistävään voimaan liittyviä ekumeenisia kokeiluja. Ortodoksinen kirkko on niissä aina alisteinen muille ortodoksikirkoille.
Päätöksen muotoiluun siitä, ettei naisia pitäisi päästää alttariin, Härkönen vastaa varovasti.
– Siihen on hankala sanoa mitään leimautumatta naisvihaajaksi ja ekumenian vastaiseksi. Jos halutaan helppo provokaatio, tehdään jotain tällaista, koska sen tiedetään herättävän myötätuntoa Suomessa, Härkönen sanoo viitaten Askolan kutsumiseen alttariin.
Hänen mielestään pitäisi tehdä erottelu sen välillä, suhtautuuko konservatiivisesti kirkon perinteisiin vai yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Hänen mielestään jumalanpalveluksen perinteisen muodon säilyttämisen toive ei aina ole yhteydessä yhteiskunnalliseen konservatismiin.
Arkkipiispa Leo ei kommentoi synodin päätöksiä
Arkkipiispa Leo kieltäytyi kommentoimasta Kotimaa24:n kysymyksiä päätöksestä.
– Patriarkka on puhunut, eikä minulla ole mitään kommentoitavaa, Leo vastasi.
Hän ei myöskään halunnut ennakoida myöhempää piispainkokouksessa tapahtuvaa päätöksen käsittelyä.
Jyrki Härkösen mukaan kirkon hierarkiassa Pyhä synodi on korkein päätöksiä tekevä taho. Sen päätökset ovat sen alaisia kirkkoja sitovia.
Suomen ortodoksinen kirkko on autonominen eli itsenäinen ortodoksinen kirkko, joka kuuluu Konstantinopolin ekumeeniseen patriarkaattiin.
– Ainakin piispainkokous tulee päivittämään näkemyksiään päätöksen mukaisesti, Härkönen sanoo.
Suomen piispainkokouksessa istuu kolme piispaa, arkkipiispa Leo, Ambrosius ja Oulun metropoliitta Elia.
Ambrosiusta on aikaisemmin arvosteltu esimerkiksi ekumeenisista irtiotoista ja eronneiden miesten vihkimisestä papeiksi. Ortodoksisen kirkon toimintaa ohjaavien kanonien mukaan eronneet miehet eivät ole kelvollisia papeiksi.
Luterilaisista piispoista ainakin Olavi Rimpiläinen on aikaisemmin vieraillut alttarialueella. Hän osallistui pääsiäismessuun Oulussa Leon ollessa Oulun metropoliittana.
Härkösen mukaan tapauksesta ei noussut kohua siksi, että kyseessä oli ristikulkueeseen liittyvä tekninen seikka. Ristisaatto alkaa aina alttarista ja Rimpiläinen osallistui saattoon.
– Helsingin tapauksessa oli näkökulmasta riippuen kyse harkitusta eleestä tai provokaatiosta. Pitää erottaa se, mitä varsinaisesti tapahtui ja mikä oli intentio, Härkönen sanoo.
Kuva: Minerva Seppälä
Lue myös:
Pyhä synodi: Nainen alttarissa rikkoi kanonista perinnettä
Ilmoita asiavirheestä