Politiikan kieleen perehtynyt Kotimaisten kielten keskuksen erityisasiantuntija Vesa Heikkinen selvitti Kotimaan pyynnöstä, kuinka paljon kirkon yhdeksän hallitusohjelmatavoitetta keräävät mainintoja vaaliohjelmissa ja strategisissa hallitusohjelmissa.
Kirkkohallituksen täysistunto hyväksyi tammikuussa yhdeksän tavoitetta hallitusohjelmalle. Ne on jaoteltu kolmeen kokonaisuuteen, jotka ovat arjen hyvinvointi, globaalit kysymykset ja turvallisuus ja perusoikeuskysymykset.
Ensimmäisessä kokonaisuudessa vaaditaan tukea lapsiperheille, vapaaehtois- ja talkootyön sekä alueiden tasapuolista edistämistä. Toinen osio keskittyy ilmastoon ja kehitysyhteistyön vahvistamiseen ja kolmas väkivaltaisten ääri-ilmiöiden ehkäisyyn, pakolaiskiintiön korottamiseen ja uskonnonvapauden turvaamiseen turvapaikkaprosessissa sekä maamme vankiloissa.
Vesa Heikkinen toteaa, että ylipäänsä uskonnosta ei ole eduskuntapuolueiden vaaliohjelmissa juuri mainintoja. Kristillisdemokraatit ovat poikkeus. Puolueen ohjelmassa puhutaan esimerkiksi kristillisistä arvoista.
RKP lähinnä kirkkoa
Heikkisen luennassa RKP:lle kertyi eniten plussia, eli kirkon hallitusohjelmatavoitteet olivat parhaiten edustettuina sen vaaliohjelmassa. Puolue esimerkiksi vaatii kirkon tavoin pakolaiskiintiön korottamista. Myös aluepolitiikka ja eri alueiden tasapuolinen kehittäminen näkyy keskustan, SDP:n, KD:n ja perussuomalaisten tavoin.
Myös KD:llä ja SDP:llä oli paljon yhteisiä kirjattuja tavoitteita kirkon kanssa, eivätkä vasemmistoliitto ja keskustakaan olleet kaukana. Vihreille ja kokoomukselle Heikkinen kirjasi paljon kysymysmerkkejä eli kirkon yksityiskohtaisista tavoitteista saatettiin puolueen ohjelmassa kirjoittaa hyvin yleisellä tasolla.
Heikkisen kirjauksissa miinuksen sai, jos asiasta oli puolueen ohjelmassa kirkon tavoitteeseen nähden vastakkainen kanta tai siitä ei ollut mainintaa. Kanta voisi olla sama kuin kirkon, mutta sitä ei mainita. Perussuomalaisten ohjelmassa oli Heikkisen mukaan havaittavissa eniten kirkon tavoitteille vastakkaisia tavoitteita. Linjat erosivat kehitysyhteistyö- ja pakolaisasioissa.
Kirkon ohjelmassa puhutaan ensimmäiseksi perheistä. Kirkko vaatii muun muassa pienten lasten perheiden auttamista kriisitilanteissa ja lapsiperheiden köyhyyden vähentämistä. Tavoitteet ovat niin yksityiskohtaisia, ettei niitä välttämättä kirjata vaaliohjelmiin.
Vähän puhetta perheistä
Heikkisen mukaan puolueiden vaaliohjelmissa on yllättävän vähän puhetta perheistä. KD on selkein poikkeus. Sen vaaliohjelmassa on jopa samoja ilmauksia kuin kirkolla.
– Kirkon paperista puuttuu kannanotto esimerkiksi translakiin tai siihen, miten vanhempainvapaat pitäisi jakaa. Itsestään selvänä odotuksena tuntuu olevan, että perhe rakentuu miehen ja naisen avioliiton varaan, Heikkinen huomaa.
Hänen mukaansa myös köyhyydestä puhutaan puolueiden vaaliohjelmissa melko vähän. Vihreät puhuvat lapsiperheköyhyyden vähentämisestä.
Ilmaston suojelemisessa miltei kaikki puolueet ovat samaa pataa kirkon kanssa. Poikkeuksena tässäkin on perussuomalaiset, joka vaatii ”viherveroja” pois.
Juttu on julkaistu 16.4. ilmestyneessä Kotimaassa.
Ilmoita asiavirheestä