Eduskunnassa tehdyn lakialoitteen mukaan kauppojen myynnistä tai käytöstä poistuva syömäkelpoinen elintarvike pitää jakaa tai käyttää hyödyksi. Aloitteen tarkoitus on vähentää ruokahävikkiä ja elintarvikeperäisen jätteen määrää.
Kansanedustaja Ilmari Nurmisen (sd) ensimmäisenä allekirjoittamassa aloitteessa esitetään säädettäväksi kunnallisille toimipisteille, kaupoille, leipomoille ja vastaavia tuotteita myyville yrityksille ehdollinen jakeluvelvoite. Toisin sanoen syömäkelpoiset, myynnistä tai käytöstä poistetut elintarvikkeet pitäisi luovuttaa voittoa tavoittelemattomien toimijoiden, kuten seurakuntien käyttöön. Toinen vaihtoehto on asettaa elintarvikkeet itse jaeltavaksi.
Nurmisen aloitteella on yli sata allekirjoittajaa. Asia on jo edennyt maa- ja metsätalousvaliokuntaan.
Logistiikka vaatii resursseja
Kirkkopalveluissa EU-elintarviketukea koordinoiva Ulla Pesola pitää lakialoitetta hienona, mutta muistuttaa sen toteuttamisen vaativan ponnisteluja. Ruokaa jakelevat pienet kolmannen sektorin toimijat ovat usein vähävaraisia.
– Heillä ei ole esimerkiksi kuljetuskalustoa tai hyviä pakastekaappeja.
Pesolan mukaan esimerkiksi Vantaalla ruoanjakelu toimii hyvin seurakuntien ja kaupungin yhteistyöllä. Mikäli kaupat velvoitetaan jakamaan ruokahävikkinsä, Pesola perääkin eri toimijoilta yhteistyötä.
– Logistiikka vaatii resursseja. Tämä olisikin oiva paikka myös sponsoreille. Joku kuljetusfirma voisi hoitaa ruoan kuljetukset. Elintarvikkeiden kylmäketju ei saa katketa, Pesola sanoo.
Hän muistelee, miten kerran erään tavaratalon hissiin juuttui sähkökatkoksen vuoksi noin 1 000 kiloa sisäfilettä. Fileet piti kuljettaa pikaisesti Helsingin Myllypuron ruoanjakeluun hyödynnettäväksi.
Pesolan mukaan jo kolmannes EU-elintarviketukea jakavista seurakunnista saa jaettavia tuotteita myös kaupoista. Kaupat huomioivatkin jo tällä hetkellä melko hyvin ruoka-avun. Ne kokevat seurakunnat luotettavina ruoanjakelijoina.
Pesola uskoo kansanedustajien lakialoitteen etenevän suotuisissa tuulissa mainituista haasteista huolimatta.
– Siinä on niin paljon hyvää avunsaajien kannalta, mutta yhteistyötä sen toteuttaminen vaatii.
Kuva: Matti Karppinen. Reino Nordström keräsi ruokatarvikkeita Vantaan Yhteinen pöytä -hankkeen jakeluun vuonna 2015.
Lue myös:
Hävikkiruoka otetaan hyötykäyttöön yhteistyöllä
Ilmoita asiavirheestä