Asiantuntija: Suomessa puhutaan vähän alkoholin terveyshaitoista

Olut tölkkejä420 1 of 1

Kun suomalaiset jäävät lomalle, ovat lomalla ja palaavat lomalta, Suomessa puhutaan viinasta. Näin on myös tänä vuonna. Tosin hieman harvinaisempaa on, että heinäkuun alkoholikeskusteluun on tällä kertaa osallistunut myös alkoholiasioista vastaava peruspalveluministeri Susanna Huovinen (Sdp). Sininauhaliiton tutkimupäällikkö Pekka Lund näkee Huovisen mukaantulon merkkinä siitä, että hallitus pyrkii tosissaan muuttamaan alkoholilainsäädäntöä.

– Ministeri Maria Guzenina-Richardson piti lainmuutosta esillä julkisuudessa. Kun hänen tilalleen tuli Huovinen, linja ei ole muuttunut. Tällä hallituksella ja sen taustalla olevilla virkamiehillä on vahva halu uudistaa alkoholilainsäädäntöä. Lait uudistetaan joka tapauksessa, jos hallitus pysyy pystyssä, Lund uskoo.

Suomalaiselle alkoholikeskustelulle on hänen mukaansa ollut viime vuosina tyypillistä panimoteollisuuden ja päivittäistavarakaupan verrattain suuri rooli.

– Ei ole ihan normaalia, että elinkeinoelämän intressi on näin vahvana sosiaali- ja terveyspolitiikassa. En kiistä, etteikö olisi kysymys myös työpaikoista ja elinkeinosta, mutta työllisyysintressejä on monenlaisia ja alkoholi vaikuttaa työkykyyn. On lyhytnäköistä puhua tämän hetken tarpeista, kun haitat tuntuvat pitkällä aikavälillä. Meillä on nyt ikäihmisten päihdeongelma, joka on seurausta keskioluen vapautumisesta vuonna 1969.

Hän kannattaa kaupoissa myytävän oluen laimentamista, jolloin nykyinen keskiolut palaisi vuosikymmenten tauon jälkeen yksinomaan Alkon hyllyille.

– Ruotsin esimerkki on aika rohkaiseva. Miedompi olut vähentää saadun alkoholin määrää. Kukaan ei jaksa juoda 40 pulloa olutta, jolla saavuttaa saman humalan määrän kuin nyt 24:llä. Pidän täysin mahdollisena, että vähittäistavarakaupan alkoholi on tulevaisuudessa kakkosolutta. En usko, että se uhkaisi syrjäseutujen kauppoja tai muuttaisi Alko-kauppa -suhdetta.

Lundin mukaan julkinen alkoholipuhe keskittyy Suomessa enimmäkseen sosiaalisiin ongelmiin, kun muualla Euroopassa puhutaan enemmän terveyshaitoista.

– Huovisesta on tehty kukkahattutäti, ja keskustelu on leimautunut pehmeäksi sosiaaliseksi hömpäksi.  Ehkä se kertoo, että alkoholista aiheutuvat ongelmat nähdään Suomessa vahvasti sosiaalisina. Terveyshaitat koskevat kuitenkin koko työväestöä ja esimerkiksi syöpien on ennustettu lisääntyvän 30 vuoden päästä.  

– Hirveän vähän on puhuttu myös alkoholihaittojen hoidosta, kauppakeskustelu on helppo aihe. Alkoholin yllä on vielä kansallinen salaamisen verho, ja siihen liittyy häpeän kulttuuria. Sellaista ihmistä ei varmasti ole, jonka lähipiiriä alkoholin haitat eivät jotenkin koskettaisi, Lund sanoo.

Sininauhaliitto on kristillisten päihdejärjetöjen keskusliitto.

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliEvoluutio jakaa Yhdysvaltoja
Seuraava artikkeliJunaturma sattui uskonnollisen juhlan alla

Ei näytettäviä viestejä