Opetushallituksen nimeämä katsomusaineiden uudistamista pohtinut kehittämisryhmä on saanut työnsä päätökseen. Nyt julkaistussa loppuraportissa ryhmä esittää katsomusaineiden eli uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksen järjestämiseen lukuisia muutoksia.
Kehittämisryhmä ehdottaa muun muassa oman uskonnon käsitteestä luopumista uskonnon oppimäärien kuvauksena. Syynä tähän on se, ettei opiskeltava uskonto välttämättä vastaa oppilaan tai opiskelijan katsomusta.
Lisäksi kehittämisryhmä ehdottaa lainsäädännön muuttamista niin, että jatkossa kaikki peruskoulun oppilaat ja lukion opiskelijat osallistuisivat koulun järjestämään katsomusaineiden opetukseen. Nykymallin puitteissa on mahdollista, ettei oppilas tai opiskelija osallistu opetukseen lainkaan. Hän voi myös osallistua koulun järjestämän katsomusopetuksen sijasta oman uskonnollisen yhteisönsä järjestämään opetukseen.
Lukion osalta raportissa ehdotetaan katsomusaineiden valinnan avaamista opiskelijoille. Nykyään katsomusaineen valinta riippuu niin peruskoulun kuin lukion osalta oppilaan tai opiskelijan kuulumisesta uskonnolliseen yhteisöön.
Peruskoulun osalta ehdotetaan puolestaan tutkimukseen perustuvaa opetuskokeilua osittain integroidusta eli yhdistetystä katsomusaineiden opetuksesta. Tällaisia osin yhdistetyn opetuksen kokeiluja on jo tehty eri puolilla Suomea.
Lisäksi ”lyhyen aikavälin ratkaisuna” ryhmä ehdottaa islamin kokeen lisäämistä ylioppilastutkintoon. Raportista käy ilmi, että islamin uskontoa opiskelevien oppilaiden määrä on kasvanut selvästi viime vuosina. Vuonna 2022 islamia opiskeli 3,3 prosenttia peruskoulun opiskelijoista.
RAPORTTIIN JÄTETTIIN kuusi eriävää mielipidettä. Ne koskevat katsomusaineen valinnan avaamista lukio-opetuksessa. Tämä kohta on ainoa, josta kehittämisryhmä äänesti. Ehdotus valinnan avaamisesta hyväksyttiin äänin 15–6.
Ehdotusta vastaan äänestivät ja eriävän mielipiteen siitä jättivät professorit Arto Kallioniemi ja Martin Ubani, vanhempi yliopistonlehtori Mårten Björkgren, Suomen uskonnonopettajain liiton (Suol) puheenjohtaja Tuovi Pääkkönen, Vapaa-ajattelijain liiton puheenjohtaja Esa Ylikoski sekä Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström.
Eriävistä mielipiteistä käy ilmi, että kehittämisryhmässä olisi ollut halua myös laajempaan katsomusopetuksen uudistukseen.
Professori Arto Kallioniemen mukaan uskontoja ja katsomuksia ei nähdä nykytutkimuksessa selvärajaisina vaan liukuvina ja sisäkkäisinä ilmiöinä. ”Ainoa relevantti kehityssuunta on kaikille yhteisen katsomusaineen rakentaminen”, hän kirjoittaa.
Suol:n puheenjohtaja Tuovi Pääkkönen puolestaan toteaa, että katsomusaineen vapaa valinta ratkaisisi vain yhden katsomusaineiden opetukseen liittyvän yhdenvertaisuusongelman. ”Linjauksessa on kysymys nykymallin valuvikojen paikkaamisesta. Tarvitaan laajempi uudistus ja yhteinen, aidosti yhdenvertainen katsomusaine.”
YHTEISEEN KATSOMUSAINEESEEN siirtymistä pohditaan myös kehittämisryhmän raportissa, mutta siihen ei oteta selvää kantaa. Raportin mukaan yhteinen katsomusaine yksinkertaistaisi opetuksen järjestämistä ja poistaisi nykymalliin sisältyviä yhdenvertaisuusongelmia. Toisaalta nykymuotoisen opetuksen voidaan ajatella huomioivan yhteistä katsomusainetta paremmin katsomukselliset vähemmistöt. Lisäksi näkemykset mahdollisen uuden katsomusaineen sisällöistä vaihtelevat.
Kehittämisryhmän työn taustalla oli jo edellisellä hallituskaudella vuonna 2022 valmistunut selvitys katsomusaineiden opetuksen nykytilasta ja uudistamistarpeista. Vesa Åhsin ja Eero Salmenkiven tekemässä selvityksessä ehdotettiin, että katsomusaineiden kehittämistä varten perustettaisiin ryhmä, johon kuuluisi Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen virkamiesten lisäksi poliittisia päättäjiä.
Syksyllä 2022 nimettyyn kehittämisryhmään kuului laaja joukko yliopistojen, opettaja- ja opiskelijajärjestöjen, rehtorien, koulutuksen järjestäjien ja eri katsomusaineiden oppimäärien asiantuntijoita sekä virkamiehiä.
Kehittämisryhmän työtä ohjaamaan oli tarkoitus perustaa parlamentaarinen ryhmä. Tätä poliittista seurantaryhmää ei kuitenkaan perustettu.
Kehittämisryhmän ehdotuksista useimmat vaatisivat toteutuakseen muutoksia lainsäädäntöön. Jatkotoimenpiteet näiden ehdotusten osalta ovat poliittisten päättäjien käsissä.
Lue myös:
Ilmoita asiavirheestä