Katolinen kirkko vastasi keskiajalla naisseurakuntalaistensa toiveeseen saada naispyhimys, jonka kautta välittää rukoustoiveita Isälle ja Pojalle. Yksi kanonisoiduista naisista oli Katariina Sienalainen (1347–1380). Hänestä tuli myös yksi Euroopan suojelijoista. Pyhimyksen elämäntarina traagisine vaiheineen tarjosi naisille myös samaistumiskohteen.
Sienan keskustan tuntumassa, oranssinruskeista savitiilistä muurattujen talojen keskellä, kapeiden mukulakivikujien päässä kohoaa Basilica di San Domenico. Sen kappeli on omistettu Katariina Sienalaiselle.
Basilican pieni puoti on kukkuroillaan Katariina-rannekkeita, -rukousnauhoja, -kortteja, -kuvia ja -rukouksia.
Kävijän pysäyttää pyhimykselle omistetun kappelin alttari, jota koristaa Katariinan pää. Viereisessä lasivitriinissä on hänen sormensa. Katolilaiset rakastavat pyhäinjäännöksiä, sellaisia ovat esimerkiksi kappale Jeesuksen ristiä tai Nooan arkkia. Alttarin korkeudesta Katariinan lähes suljetut silmät katsovat uskonharjoittajia. Kasvojen iho on ruskeaksi kuivunut ja nenä terävä. Kuvaaminen on kielletty.
Siena heijasteli Rooman loistoa
Siena sijaitsee Keski-Italiassa, Toscanassa. Nyky-Sienan kaupunkikuva tuskin on suuresti muuttunut sitten Katariinan ajan. Muuri ympäröi edelleen keskiaikaista kaupunkia, joka on Unescon maailmanperintökohde.
Uskonto oli vahvassa asemassa keskiajan Sienassa. Sitä todistaa mustasta ja valkoisesta marmorista tehty komea katedraali.
Kaupunki vaurastui pyhiinvaeltajien, villakutomoiden, kaupan ja pankkitoiminnan ansiosta. Kertyneitä varoja käytettiin isoihin rakennusurakoihin ja taidehankintoihin. Katedraalin rakentaminen aloitettiin jo 1100-luvulla, julkisivua tehtiin 1200–1300-luvuilla, ja Gian Lorenzo Bernini koristeli kupolia vielä 1600-luvulla.
Keskiajalla Siennan arvovaltaa lisäsi juurien ulottuminen Rooman valtakunnan muinaiseen suuruuteen. Katedraalin edustaa koristavat pylväät, jotka kannattelevat patsasta. Susiäiti imettää kahta pontevaa poikaa, Romulusta ja Remusta, jotka perustivat Rooman. Legenda kertoo, että Sienan perusti puolestaan Remuksen poika Senius. Kaupungin varhainen nimi oli Saena Julia.
Tyttö syntyi ruton keskelle ja kieltäytyi avioliitosta
Katariina oli Giacomo Benincasan ja Lapa Piangentin 25. lapsi. Perheen isä työskenteli värjärinä kutomossa.
40-vuotias Lapa synnytti kaksoset 25.3.1347. Katariinalla oli onni myötä, sillä hän sai jäädä äidin hoiviin. Kaksoissisko luovutettiin imettäjän huollettavaksi. Lapsikuolleisuus oli korkeata. Katariinan kaksoissisko kuoli heti, ja puolet sisaruksista menehtyi ennen aikuisikää.
Katariinan syntymän aikoihin Sienan kukoistus oli jo hiipumassa.
Rottien tartuttama rutto, mustaksi surmaksi kutsuttu kulkutauti iski kaupunkiin vuonna 1348 surmaten asukkaista peräti 70 prosenttia. Isku oli suunnaton. Omaisuus vaihtoi omistajaa, ihmiset menettivät läheisensä, lapset jäivät orvoiksi, pelko ja hillittömyys valtasivat ihmisten mielen. Ehkä juuri uskonto tarjosi lohdutusta ja turvaa.
Katariinakin koki hengellisen heräämisen jo lapsena. Hänen kerrotaan nähneen uskonnollisia näkyjä. Kun tyttö oli 16-vuotias, hänen siskonsa Bonaventura kuoli ja Katariinalle ehdotettiin avioitumista siskon lesken kanssa. Katariina vastusti ajatusta ja julisti haluavansa säilyä neitsyenä. Hän leikkasi hiuksensa lyhyeksi ja lopetti syömisen rumentaakseen itsensä. Vanhempien piti antaa periksi ja Katariina erakoitui omaan pieneen huoneeseensa, jossa hän rukoili ja paastosi.
Näkymätön vihkisormus ja avioliitto Jeesuksen kanssa
Katariina liittyi dominikaanisiin maallikkosisariin, jotka sallivat hänen asua eristyksissä kotonaan. Siskojen luona hän ryhtyi auttamaan köyhiä ja hoitamaan sairaita.
21-vuotiaana Katariina tunsi mystisen hetken. Hän koki Neitsyt Marian kannustamana avioituvansa Jeesuksen kanssa. Siitä todisteeksi Katariina sai jalokivisormuksen.
Toisen tarinan mukaan Katariina kertoi sormuksen olevan tehty Jeesuksen ihosta. Totuutta on vaikeata selvittää, sillä vihkisormus oli molemmissa tapauksissa näkymätön. Avioliittoa pidettiin kuitenkin ihmeenä. Siitä alkaen Katariina paneutui laupeudentyöhön köyhien ja sairaiden parissa.
Poliitikko ja rauhanneuvottelija joutui harhaoppisyytteeseen
Katariina aktivoitui myös yhteiskunnallisesti. Hän matkusti, saarnasi kirkon uudistamisesta ja ihmisten uskoontulosta. Hän kirjoitti Jeesuksen nimissä Euroopan vaikuttajille ja osallistui politiikkaan. Hän toimi rauhanneuvottelijana, unelmoi ristiretkestä Pyhälle Maalle ja perusti luostarin. Katariina sai myös seuraajia ja oppilaita.
Kaikki eivät katsoneet tätä osallistuvaa roolia suopeasti. Keskiajan kirkko oli hyvin miesvaltainen, ja pahuuden tiedettiin tulleen maailmaan juuri naisen muodossa. Katariina ei olisi saanut puhua papeille, piispoille ja paaveille Kristuksen nimessä, eikä julistautua lähettilääksi. Ne tehtävät oli varattu miehille.
Inkvisitio kiinnostui Katariinasta ja halusi tutkia, oliko nainen harhaoppinen. Kirkollinen oikeudenkäynti tapahtui Santa Maria Novellan dominikaaniluostarissa vuonna 1374, mutta inkvisitio ei löytänyt tukea syytöksille.
Paasto koitui kohtaloksi
Katariina oli aikansa vaikuttajanainen. Merkittävä poliittinen teko oli Katariinan puuttuminen paavin asemaan hänen kannustaessaan tätä palaamaan Avignonista Roomaan. Kun Gregorius XI palasi Vatikaaniin, sitä pidettiin Katariinan ansiona.
Tuohon aikaan naisten elämänpiiri oli rajoitettu, eivätkä he suuremmin esimerkiksi säveltäneet ja kirjoittaneet tieteestä. Katariinan oppilaat merkitsivät ylös johtajansa saneluja. Häneltä on jäänyt yli 400 kirjettä ja rukouksia. Hänen kuuluisin teoksensa on suomennettu Dialogi Jumalan kaitselmuksesta.
Paastoaminen oli osa Katariinan uskonnon harjoittamista. 33-vuotiaana hän sairastui ilmeisesti juuri ankaran paastoamisen seurauksena. Katariinaa neuvottiin syömään, mutta hän ei enää kyennyt ruokailemaan. Sairaus paheni niin, että hän ei kyennyt edes juomaan. Katariina menetti liikkumiskykynsä ja kuoli 29.4. sydänkohtaukseen.
Sairaiden ja hoitajien suojelupyhimys
Katariinan kultti voimistui heti hänen kuoltuaan. Hänen oppilaansa kirjoittivat hänen elämästä. Katariinaa pidettiin yleisesti Jumalan valitsemana.
Vuonna 1383 hänen hautansa siirrettiin Rooman Santa Maria della Minervan dominikaanikirkkoon ja sille rakennettiin näyttävä hautamuistomerkki.
Paavi Pius II julisti Katariinan pyhäksi Pietarin basilikassa 26. kesäkuuta 1461.
Sittemmin Katariina on nostettu yhdeksi Euroopan kuudesta suojelupyhimyksestä. Hän on ruumiillisten vaivojen, keskenmenojen, seksuaalisten kiusauksien, pilkattujen, sairaiden ja sairaanhoitajien suojeluspyhimys. Jopa anoreksiaan sairastuneet ovat löytäneet hänestä esikuvan.
Kiitokseksi Pyhimys Katariinan työstä kirkon puolustamiseksi Pius IX julisti Katariinan vuonna 1866 Rooman toiseksi suojelijaksi Pyhän Pietarin ohella.
Vuonna 1939 Pius XII teki hänestä Pyhän Franciscuksen rinnalle Italian suojelijan, ja Paavali VI julisti hänet 1970 kirkonopettajaksi runsaan tuotantonsa perusteella.
Johannes Paavali II valitsi Pyhän Katariinan yhdeksi Euroopan suojelijoista.
Lähde: Vittorio Peri: Catherine of Siena.
Kuva: Päivi Lipponen
Juttu on julkaistu 6.9.2018 ilmestyneessä Askel-lehdessä.
***
Jos et ole vielä Askel-lehden tilaaja, voit tilata lehden täältä.
Yksittäisen lehden näköisnumeron voit ostaa luettavaksi
täältä
.