Tänään on Bahai-uskon perustajan Bahá’u’llahin syntymäpäivä. Bahá’u’llah oli persialaissyntyinen aatelinen, joka vuonna 1863 ilmoitti julkisesti olevansa monien uskontojen ennustusten täyttymys. Bahait uskovat, että hänen työnsä oli jatkoa Abrahamin, Krishnan, Mooseksen, Zarathustran, Buddhan, Jeesuksen ja Muhammedin opetuksille.
Suomessa asuu runsaat 700 bahai-uskoista yli 60 paikkakunnalla. Ensimmäisen kerran suomalaiset lukivat bahai-uskosta Uleåborgs Tidning -lehdestä vuonna 1889. Yhteisön toiminta vakiintui maassamme 1950-luvulla ja bahait rekisteröitiin 1963 uskonnolliseksi yhdyskunnaksi.
Bahai-uskonnon kannattajia on nykyisin kaiken kaikkiaan noin kuusi miljoonaa yhteensä yli 200 maassa. Se on kristinuskon jälkeen maantieteellisesti maailman toiseksi levinnein uskonto.
Varakkaan perheen poika valitsi vankilan ja kidutuksen
Bahá’u’llah syntyi vuonna 1817 Persian pääkaupungissa Teheranissa. Hänen perheensä oli varakas ja arvostettu ja monet sen jäsenet olivat huomattavissa asemissa Persian hallinnossa. Kun hallitus tarjosi Bahá’u’llahille korkeaa asemaa hovissa, hän kieltäytyi ottamasta sitä vastaan.
Bahá’u’llah oli uskonnoltaan babilainen. Babilaisuuden juuret ovat islamissa. Báb katsoi olevansa jumalallista alkuperää ja levitti sanomaa kätkeytyneen imaamin odotuksesta. Lopulta hän julisti itse olevansa tuo kätkeytynyt imaami.
Bábin teloituksen jälkeen alkaneissa levottomuuksissa Bahá’u’llah menetti kaiken maallisen omaisuutensa ja joutui vankilaan. Häntä kidutettiin ja hänet karkotettiin maasta toiseen. Tästä alkoi 40 vuoden maanpakolaisuus ja vainoaminen.
Huhtikuussa vuonna 1863 Bahá’u’llah kertoi julkisesti olevansa Jumalan ilmaisija, josta Báb oli julistanut. Bahá’u’llah perusti baabilaisuuden pohjalta bahai-uskonnon.
Tavoitteena maailmanrauha sekä tieteen ja uskon harmonia
Bahá’u’llah julisti ihmiskunnan ykseyden olevan edellytys maailmanrauhalle. Hän kirjoitti paljon kirjoja, kirjeitä ja muistioita.
Kirjeissä Bahá’u’llah kehotti hallitsijoita käyttämään voimansa oikeudenmukaisen hallinnon ja kansainvälisen rauhan aikaansaamiseen sekä julisti ihmiskunnan yhdistymistä ja maailmansivistyksen nousua. Bahá’u’llah kehotti 1800-luvulla vallassa olleita hallitsijoita sovittelemaan erimielisyytensä, riisumaan aseensa ja työskentelemään maailmanrauhan hyväksi.
Bahá’u’llahin kirjoitukset puolustivat myös rodulliset rajat ylittävää kanssakäymistä ja sukupuolten tasa-arvoa. Bahait kannustavat itsenäiseen ajatteluun ja ennakkoluulottomuuteen. He pyrkivät tieteen ja uskon harmoniaan.
Bahai-usko ei syntyjuuristaan huolimatta ole islamin haara vaan itsenäinen maailmanuskonto.
Bahailla ei ole papistoa. Demokraattisilla vaaleilla valitut neuvostot johtavat liikettä niin paikallisella, kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla.
Kuva: Bahai-kirjakauppa. ’Kätketyt sanat’ on yksi Bahá’u’llahin suomennetuista teoksista.
Ilmoita asiavirheestä