Don Quijote antaa näkökulman mediapastoreiden, kuten Markku Koiviston, seksiskandaaleihin.
Antturi pohtii teemaa Hyvejohtajuus.fi-blogissa käytyään katsomassa klassikkotarinan teatteriesityksenä.
”Yksi yhtymäkohta näiden välillä on koomisuus, naurettavuus. En ole ennen ajatellut asiaa tältä kannalta, sillä olen pitänyt ainakin Markku Koiviston tapausta ennen kaikkea surullisena”, Antturi ottaa esimerkiksi Nokia Mission perustajan alkusyksyisen skandaalin.
Nyt Antturi on huomannut, että surullisuus ja koomisuus ovat oikeastaan vaihtoehtoisia näkökulmia samaan ilmiöön. Vanhan kirkon kappalainen miettii, saako vakaville asioille nauraa. Hän havaitsee kuitenkin, että jos myötätuntoiselle naurulle ei ole tilaa, jäljelle jää vain suru ja viha.
Antturin mielestä saarnamiehen hulluus alkaa siitä, kun oma yhteisö eristäytyy ympäröivästä maailmasta ja sen lainalaisuuksista. Raamatusta tulee tuolloin hänen mukaansa keppihevonen oman auktoriteetin pönkittämiselle.
Lue Arto Antturin teksti.
Ilmoita asiavirheestä