Justin Welby haluaisi kirkkonsa tarjoavan kansalaisille matalakorkoista, lyhytaikaista lainaa, jotta näiden ei tarvitsisi turvautua hurjia korkoja kiskoviin pikavippeihin. Kirkko haluaisi kilpailua lisäämällä saada koronkiskurit pois markkinoilta. Se kaavailee yhteistyötä osuuskassojen kanssa.
Voisiko kirkko Suomessa harkita vastaavaa toimintaa, Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo?
– Suomen tilanne ei ole suoraan verrannollinen Englannin tilanteeseen. En näe kirkkoa Suomessa mahdollisena lainan antajana. Sen tyyppinen toiminta ei kuulu kirkon tehtäviin. Kirkko on kuitenkin ottanut pikaluottoihin kantaa oikeusministeriölle antamassaan lausunnossa toukokuussa 2012, ja pitää hyvänä pikaluottojen hintasäätelyä.
– Kirkko on ollut lisäksi aikanaan perustamassa Takuusäätiötä, joka myöntää pääasiassa Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksella takauksia pankista nostettaviin järjestelyluottoihin.
Miten ja millaisilla summilla kirkko sitten itse auttaa nykyisin Suomessa vähävaraisia?
– Kirkko tukee taloudellisissa vaikeuksissa olevia ihmisiä diakonia-avustuksilla. Viime vuonna apua annettiin 7,42 miljoonalla eurolla. Rahan lisäksi taloudellisissa vaikeuksissa olevia ihmisiä tuetaan seurakuntien järjestämillä edullisilla tai ilmaisilla ruokailuilla ja ruokakasseilla. Viime vuonna järjestettiin yli 10 000 ruokailua ja jaettiin yli 100 000 ruokakassia.
– Kirkon diakoniarahastolla on käytössään myös niin sanottu akordirahastomalli. Siinä velkojat osallistuvat avustamiseen ja antavat enemmän velkaa anteeksi kuin mitä avustuksella sitä maksetaan.
Ylen uutisessa kerrotaan, että Britannian arkkipiispan suunnitelma sai kiusallisen käänteen, kun paljastui, että Englannin kirkko sijoitti 75 000 puntaa Wonga-pikavippifirmaan. Arkkipiispa kuitenkin myönsi, että sijoittaminen pikavippifirmaan oli väärin.
Ilmoita asiavirheestä