Englannin kirkon johtaja, Canterburyn arkkipiispa Justin Welby on ilmoittanut jäävänsä sapattivapaalle ensi vuoden toukokuussa. Hänen poissaolonsa kestää syyskuuhun 2021 saakka.
Sapattivapaan aikana Welby ei hoida normaaleja tehtäviään vaan keskittyy opiskeluun Cambridgessa ja Yhdysvalloissa. Hänen tutkimusaiheensa on erimielisyyksien sovittaminen (reconciliation), jota hän on painottanut arkkipiispan työssään jo vuosia.
Suuren kirkon arkkipiispan sapattivapaa aiheuttaa monenlaisia järjestelyjä. Englannin kirkon hierarkiassa toisena oleva Yorkin arkkipiispa Stephen Cottrell ja Lontoon piispa Sarah Mullally hoitavat Welbyn poissaolon aikana tarvittaessa hänen velvollisuuksiaan.
Englannin kirkossa papeilla on oikeus hakea sapattivapaata seitsemän tai kymmenen vuoden välein. Kirkon noudattama käytäntö nousee Raamatusta.
Justin Welby (s. 1956) on työskennellyt Canterburyn arkkipiispana vuodesta 2013. Sitä ennen hän oli vuodesta 2011 Durhamin hiippakunnan piispa.
Edellisen kerran Englannin kirkon arkkipiispa on ollut opintovapaalla vuonna 2005.
Arkkipiispa Luoma: Työn ja levon vuorottelu on jo Raamatussa
Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa erilaiset opinto- ja muut virkavapaudet ovat mahdollisia, mutta organisoitua sapattivapaan perinnettä ei ole.
Arkkipiispa Tapio Luoma kommentoi Englannin kirkon tilannetta toteamalla, että kun sapattivapaakäytäntöön on päädytty, sille on varmaankin nähty varteenotettavia perusteita.
– Työn ja levon vuorottelun sekä uudistumisen tarpeeseen kiinnittävät toki huomiota jo Raamattu ja sen Kymmenen käskyä, Luoma sanoo.
Hänelle itselleen sapattivapaa ei ole aikaisemmin tullut mieleen.
– Sen arvioiminen, mitä kaikkea tällöin tulisi ottaa huomioon, vaatisi hiukan perehtymistä. Omassa kirkossamme piispan tai arkkipiispan virkavapaus on periaatteessa mahdollista. Virkavapaudesta päättäisi tuomiokapituli.
Luoma muistuttaa, että Suomen kirkossa määräaikainen irtautuminen työstä esimerkiksi vuorotteluvapaalla on mahdollista kirkon henkilöstölle. Työnantaja arvioi jokaista tapausta tilannekohtaisesti.
– Työssä jaksaminen on minusta joka tapauksessa hyvin tärkeä asia, ja sitä tukevia ratkaisuja on hyvä kartoittaa jatkuvasti.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.
Ilmoita asiavirheestä