Kirkolliskokouksen täysistunnossa käytiin keskiviikkona 8.11. vilkasta keskustelua seurakuntavaaleista. Keskustelua herätti erityisesti se, mikä seurakuntien työntekijöiden rooli ehdokkaiden houkuttelemisessa pitäisi olla.
Keskustelun pohjana oli kirkkohallituksessa tehty kokonaisarvio seurakuntavaalien toteutumisesta syksyllä 2022. Sitä esitteli kirkolliskokoukselle vs. kirkkoneuvos Asta Virtaniemi.
Seurakuntavaalien hinta oli kaikkiaan 934 792 euroa. Tähän kuului hallinnollinen työ, vaalien järjestämisessä välttämättömät järjestelmät ja vaalien viestintä.
Äänestysprosentti oli viime vaaleissa 12,7, kun se edellisissä vaaleissa oli 14,4. Sopuvaali käytiin 45 seurakunnassa. Se tarkoittaa, että ehdokkaita löytyi vain sen verran kuin oli paikkoja.
– Ehkä voidaan todeta jopa niin, että demokratia toteutui tässä melko heikosti, Virtaniemi totesi.
TYÖNTEKIJÖIDEN ROOLI seurakuntavaalien järjestämisessä kirvoitti erityisesi puheenvuoroja.
Edustaja Jari Kemppainen muistutti, että siinä missä seurakuntavaalien järjestäminen on työntekijöiden vastuulla, kuntavaalit järjestävät puolueet. Kemppaisen mielestä tämä on ongelma työntekijöiden ajankäytön kannalta.
Edustaja Janne Kaisanlahti ihmetteli esityksessä kohtaa, jossa kehotettiin panostamaan taloudellisesti ehdokkaiden rekrytointiin ja käyttämään tähän työntekijöiden työaikaa. Kaisanlahti kertoi ymmärtävänsä, että seurakunnissa tiedotetaan vaaleista mutta ei sitä, että seurakuntien työntekijät rekrytoisivat ehdokkaita.
– Ainakin tuolla meillä pohjoisessa aika iso poru syntyisi, jos työntekijät, varsinkin papit saati kirkkoherra, ryhtyisivät hankkimaan omia kavereitaan tai perustamaan ehdokaslistoja, varsinkaan jos se tapahtuisi työajalla, Kemijärveltä kotoisin oleva Kaisanlahti totesi.
Vastauspuheenvuorossaan vs. kirkkoneuvos Virtaniemi totesi, ettei tarkoitus ollut ehdottaa kavereiden rekrytointia vaan sitä, että työntekijät tiedottavat vaaleista.
Edustaja Marja Heltelä toi esiin kokemuksia Helsingin tuomiokirkkoseurakunnasta, jossa hän toimii kirkkoherrana. Heltelän mukaan seurakunnassa kaikki työntekijät kutsuvat tapaamiaan seurakuntalaisia ehdokkaiksi esimerkiksi perhekerhoissa ja kirkkokahveilla. Heltelän mielestä tämä ei ole ongelma silloin, kun tätä tekee koko seurakunta.
– Seurakuntavaalit ovat yhteinen asia, eivätkä työntekijät ole mitenkään boikotissa.
Myös edustaja Juha Perilä kertoi kokemuksensa Helsingin Herttoniemen seurakunnasta, jossa hän työskenteli aiemmin nuorisotyönohjaajana. Perilä kertoi alkaneensa rekrytoida nuoria ehdokkaita listalle jo 20 vuotta sitten. Muutamien vaalien jälkeen Herttoniemessä oli Perilän mukaan koko Suomen nuorin neuvosto.
Edustaja Kaisanlahti sanoi kokemuksen osoittavan, että jos työntekijöillä on vahva asema suhteessa ehdokashankintoihin, se voi vaikuttaa päätöksentekoon.
– Työntekijöillä on oma roolinsa seurakunnan hallinnossa ja työntekijöillä omansa. Tätä rajaa pitäisin kyllä aika tärkeänä, että se säilyy.
VALITSIJAYHDISTYSTEN TAVOITTEET ja vaalien avoimuus herätti niin ikään keskustelua.
Edustaja Hannu Kippo nosti esiin sen, että seurakuntaavaalikampanjat herättävät usein myös negatiivisia tunteita.
– Tuossa esitettiin yhdeksi tavoitteeksi se, että valitsijayhdistysten tavoitteet tulisivat avoimesti esiin. Minusta tulisi myös ottaa tavoitteeksi, että kirkon perustavoitteet tulisivat selkeämmin esiin.
Edustaja Tuula Okkonen totesi, että olisi syytä miettiä myös sitä, miten selkeä ja avoin viestintä toteutettaisiin koko kirkon tasolla, jotta vaaleissa eri ryhmien tavoitteet tulisivat äänestäjien tietoon.
Edustaja Seija Kuikka nosti esiin kysymyksen siitä, mikä laskevan jäsenmäärän kirkossa on perimmäinen syy laskevaan äänestysprosenttiin.
Tähän kysymykseen tarttui edustaja Patrik Hagman. Hän totesi, että valtaosalle ihmisistä kirkko ei ole poliittinen todellisuus samalla tavalla kuin valtio tai kunnat. Kirkon perustavoite ei myöskään voi olla se, että kirkko tulisi enemmän tällaiseksi poliittiseksi todellisuudeksi.
– Kirkolliskokouskauden loppupuolella voisimme ehkä rohkaistua miettimään, onko olemassa muita ja parempia tapoja edistää demokratian toteutumista kirkossa.
Lue myös:
* * *
Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?
Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran. Antoisia lukuhetkiä!
Ilmoita asiavirheestä