Kotimaa-lehti kertoi viime viikolla, että kirkkojärjestyksestä saattaa poistua pykälä, joka määrittelee kirkkoherran, kanttorin ja diakoniatyöntekijän viran seurakunnissa pakollisiksi.
Taannoin kirkolliskokous ei nähnyt tarvetta virkojen pakollisuuden mainitsemiselle käsitellessään seurakuntarakenteiden kehittämisen päälinjoja. Tämä huolestuttaa diakoniatyöntekijöitä ja kanttoreita, Kotimaa kertoi. Asian valmistelu jatkuu kirkkohallituksessa ja vielä ei ole tiedossa, mitä kirkkohallitus pykälästä ehdottaa.
Kotimaa24 tiedusteli Turussa tällä viikolla kahdeksan kirkolliskokousedustajan kantoja. Tampereen hiippakunnan edustaja Ritva Viitala toteaa, ettei näe asiassa katastrofin aineksia, vaikka hän on itse diakoniatyöntekijä.
– Kaikki virat olisivat seurakuntarakennemuutoksen jälkeen yhtymän virkoja eli ei tämä sillä lailla herätä intohimoja. Uskon että kyllä on seurakunnilla työntekijöitä muutoksen jälkeenkin.
– Olen itse orientoitunut siihen että täytyy olla kaikki nämä työntekijät. Kuulostaa pahalta ja vaikealta, edellyttäisi paljon keskustelua, toteaa puolestaan Tampereen edustaja Heikki Toivio.
Tampereen edustaja Pekka Simojoki toteaa, että asia kuulostaa ensi kuulemalta hurjalta.
– Mutta kyllähän meillä on edessä massiivinen uuden ajattelu ihan kaikessa. Olen ympäri maailmaa kiertänyt ja ollut sellaisissakin seurakunnissa, joissa ei ole varaa palkata yhtäkään työntekijää ja seurakunnat voivat ihan hyvin ja kasvavat, hän kuitenkin sanoo.
– Kaikkien työpanos on erittäin tarpeellinen ja jos tulee tilanne, että seurakunta yksin ei pysty vastaamaan kaikista viroista, täytyy järjestää siten että alueella työt järjestetään niin, että viranhaltioille turvattaisiin mahdollisuus työhön ja seurakuntalaisille palvelut, Liisa Teräslahti, Mikkelin hiippakunnan edustaja muotoilee.
Lapuan edustaja Ilmari Ylä-Autio painottaa erityisesti, että diakoniatyöntekijän virka on pidettävä kirkkojärjestyksessä pakollisena.
– Sen merkitys on niin tärkeä kirkolle, että jos se ei ole mukana, niin diakoniatyön merkitys saattaa hämärtyä. Motivaatioonkin muutos voi vaikuttaa sillä sektorilla.
Helsingin hiippakunnan edustajan Pertti Simolan mukaan pykälän poiston tarkoituksena on saada liikkumavapautta henkilöstölle seurakuntarajojen yli. Poisto ei hänen mukaansa tarkoita töiden vähentämistä.
– Seurakunnissa nähdään diakonien ja kirkkomusiikin arvo ilman että virka on pakollinen.
– Pykälä on hyvä ottaa pois, käynnissä on iso hallinnollinen rakennemuutos. Asioita pitää hoitaa yhtymätasolla. Ei välttämätöntä niin, että joka seurakunnassa on nämä virat. Jos ei ole resursseja, pitää miettiä, miten asiat voi hoitaa. Miksei pappikin voi joskus musiikkia hoitaa, vaikka arvostan kirkkomuusikoita, Helsingin edustaja Katri Korolainen miettii.
Oulun hiippakunnan edustaja Raili Kerola pitäisi pakolliset virat jatkossakin kirkkojärjestyksessä.
– Voi sitten olla, että on useamman seurakunnan yhteiset työntekijät, mutta ne on hyvä kuitenkin mainita kirkkojärjestyksessä. Kenttää pitäisi rauhoitella, diakoniatyöntekijät erityisesti ovat huolissaan. Jos huoli on diakoniatyöntekijöillä niin suuri, että asia menee mediaa, se voi aiheuttaa kirkon jäsenkatoa. Hyvin moni sanoo, että ainoa syy pysyä jäsenenä on diakoniatyö. Epäselvä tilanne vie henkisiä resursseja diakoniatyöntekijöiltä.
Lue Kotimaa-lehdestä, mistä kirkolliskokousedustajat tinkisivät kirkon keskushallinnosta ja mistä seurakunnista kirkon taloustilanteen heikentyessä.
Katso videoilta, kuinka gallupkysymyksiin vastasivat Aino Vesti, Janne Kaisanlahti ja Stig Kankkonen:
Ilmoita asiavirheestä