Kirkon diakoniatyöntekijöillä on tällä hetkellä kaksi suurta huolta. Esitystä uudentyyppisestä diakonin virasta käsitellään Kirkkohallituksessa maaliskuussa ja se menee jo tämän kevään kirkolliskokoukseen. Diakoniatyöntekijöiden Liiton (dtl) puheenjohtajan Merja Korpelan mukaan se ajaisi voimaan tullessaan alas nykymuotoisen, pitkään koulutukseen ja rautaiseen ammattitaitoon perustuvan diakoniatyön.
Toinen huoli liittyy Uusi seurakuntayhtymä 2015 -malliin, jonka myötä jokaisessa seurakunnassa ei enää tarvitsisi olla omaa diakoniatyöntekijää kuten nyt.
Liitto haluaa vaikuttaa virkavalmisteluun
Diakonian virkaan liittyvää keskustelua on käyty Suomessa jo noin 40 vuotta. Diakonaatti-keskustelua käytiin virallisesti parikymmentä vuotta ennen kuin idea pappeuden ja piispuuden rinnalle perustettavasta kolmannesta hengellisestä virasta haudattiin. Diakonaattiin olisivat kuuluneet diakoniatyöntekijöiden lisäksi kanttorit ja kasvatuksen työntekijät.
Nyt suunnitteilla on kokonaan uusi diakonin virka, jonka valmistelu on edennyt vauhdilla.
– Meitä liittona on kuultu asiassa yhden kerran viime syksynä. Pidämme välttämättömänä, että saamme antaa vielä lausunnon valmistuvasta esityksestä, Korpela toteaa.
Diakoniatyöntekijöiden liitto näkee mallissa uhkana sen, että pitkän koulutuksen saaneita diakoniatyön ammattilaisia ei enää palkattaisi seurakuntiin, ainakaan siinä määrin kuin nyt. Uudessa mallissa diakonit lähinnä koordinoisivat vapaaehtoisten tekemää diakoniatyötä. Tätä voitaisiin tehdä vähemmälläkin koulutuksella.
– Diakonian asiakkaiden elämäntilanteet ovat kuitenkin usein vakavasti kriisiytyneet. Ihmisillä on esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmia sekä taloushuolia. Osalla väkivalta, itsetuhoisuus ja epätoivo ovat arkipäivää. He tarvitsevat apua, jota voi antaa vain pitkän sosiaali- ja terveyspuolen koulutuksen saanut ihminen, Merja Korpela sanoo.
– Me emme tee yhteiskunnan sosiaalityötä, vaan otamme koppeja niistä ihmisistä, jotka tipahtavat näiden yhteiskunnan turvaverkkojen läpi. Diakoniatyöntekijöiden on osattava myös ohjata asiakkaita oikean avun piirin silloin, kun meidän apu ei enää riitä, Korpela jatkaa.
Osaako kirkkoherra arvioida diakoniatyön tarpeen?
Uusi seurakuntayhtymä 2015 -malli poistaisi voimaan tullessaan nykyisen kirkkojärjestyksen mukaisen vaatimuksen siitä, että jokaisessa seurakunnassa on oltava kirkkoherran, kanttorin ja diakoniatyöntekijän virat. Uudessa mallissa pakolliseksi viraksi jäisi vain kirkkoherran virka.
Idea siitä, että yhtymässä voitaisiin siirrellä työntekijöitä eri seurakuntien välillä tarpeen mukaan, on Merja Korpelan mukaan ymmärrettävä. Hän kuitenkin pelkää ja epäilee käytännön seurauksia.
– Ihmisten ei ole helppo tulla kertomaan seurakunnan työntekijöille elämänsä haaksirikosta. Kenellä muulla kuin diakoniatyöntekijällä on oikeasti kyky määritellä diakoniatyön tarve jossakin seurakunnassa? Korpela kysyy.
Uudessa mallissa diakoniatyön tarpeita eri seurakunnissa arvioisivat lähinnä kirkkoherrat.
– Vaativissa tilanteissa apuun kutsutaan usein diakoniatyöntekijä, vaikka pappikin olisi saatavilla. Meidän pitkä koulutuksemme ja työkokemuksemme ohjaa meidät sietämään asiakkaan ylitsepursuavaakin ahdistusta ja kohtaamaan myös päihde- ja mielenterveysongelmaisia. Samanlaista näkemystä ja kokemusta juuri tämän alueen asioissa ei mielestäni moneltakaan työntekijältä paikallisseurakunnasta löydy, Korpela sanoo.
Diakoniatyöntekijöillä ei ole vaikutusvaltaa
Kirkon ylimmässä päättävässä elimessä kirkolliskokouksessa ei ole kiintiöitä muille seurakuntien työntekijöille kuin papeille. Esimerkiksi diakonian viranhaltijoille ainoa mahdollisuus vaikuttaa kirkon päätöksiin on pyrkiä kirkolliskokouksen jäseneksi maallikkoedustajana.
– Tällä hetkellä kirkolliskokouksen 96 edustajasta vain yksi on diakoniatyöntekijä, Korpela huomauttaa.
Merja Korpela valittiin Diakoniatyöntekijöiden liiton johtoon toiselle kaksivuotiskaudelle eli vuoksiksi 2014-2015. Liitto on Akavan jäsenjärjestö ja siihen kuuluu noin 1300 jäsentä. Korpela työskentelee Helsingin tuomiokirkkoseurakunnassa vs. johtavana diakoniatyöntekijänä.
Ilmoita asiavirheestä