Ruotsalaisten tutkijoiden mukaan Uppsalan tuomiokirkon reliikkeihin kuuluvat, Ruotsin kuninkaan Eerik Pyhän luina pidetyt ihmisen jäännökset vahvistavat osaltaan Eerik Pyhän legendan tietoja. Eerik Pyhä, eli Erik Jedvardinpoika oli Ruotsin kuningas noin vuosina 1156–1160.
Kyseisen legendan mukaan Eerik olisi yhdessä piispa Henrikin kanssa tehnyt Suomeen ns. ensimmäisen ristiretken noin vuonna 1157.
Reliikin tutkimustuloksista kertovat nyt monet ruotsalaislehdet, esimerkiksi
Dagens Nyheter
.
Eerikin pyhäinjäännösarkku avattiin Uppsalan tuomiokirkossa vuonna 2014, jolloin tutkimukset alkoivat.
Nyt julkistettujen tutkimustietojen mukaan pyhäinjäännöskirstun vainaja on ollut sydänkeskiajan pohjoismaalaiseksi poikkeuksellisen kookas, 171 cm ja kuollessaan noin 35-vuotias. Luuntiheyden perusteella hän on myös ollut hyvin ravittu.
Luusto tukee Eerikin legendan kertomaa
Isotooppinäytteiden perusteella on ilmeistä, että vainaja on nauttinut eläessään paljon järvikalaa. Tämä voi olla todiste sen puolesta, että henkilö on noudattanut katolisen kirkon paastomääräyksiä. Legendan mukaan Eerik oli hurskas mies.
Eerikin legendan mukaan hänet murhasi tanskalainen prinssi Uppsalassa 18. toukokuuta vuonna 1160 käydyssä kamppailussa. Lopuksi kuninkaan pää olisi hakattu irti. Pyhäinjäännösarkun luiden perusteella vainajalle on käynyt juuri niin. Luissa on myös epätavallisen paljon miekan- tai kirveen iskujen jälkiä.
Helsingin yliopiston kirkkohistorian professorin Kaarlo Arffmanin mukaan tutkimuksen kannalta on mielenkiintoisinta, että legendaa pystytään nyt luurangon perusteella arvioimaan.
– Legenda näyttää näiltä osin pitävän paikkansa. Pyhimyslegendoihin on usein suhtauduttu tutkimuksessa kriittisesti, ja meillä on vahva pyrkimys pitää niitä epäluotettavina. Viime aikoina on ruvettu ajattelemaan, että niissä on kuitenkin paljon todellisuuspohjaa – vaikka on niissä myös varmasti sepitettyä sisältöä.
Arffmanin mukaan tutkijat päättelevät nyt luiden analyysin perusteella, että Eerik oli uskonsa vakavasti ottava mies.
– Se näkyi siitä, että hän oli syönyt kalaa eli paastonnut katolisen kirkon paastosääntöjen mukaisesti. Usein on annettu kuva, että kristinuskon omaksumisessa oli Pohjolan valtaherroilla kyse vain omista valtapyrkimyksistä ja poliittisen hyödyn tavoittelusta. Mutta nyt näyttäisi siltä, että usko oli henkilökohtaisestikin Eerikille tärkeä asia, Arffman pohdiskelee.
Eerikin kuninkaanvalta oli vähäinen
Arffman muistuttaa, että Ruotsin kuninkuudesta puhuminen on Eerikin kohdalla liioiteltua tai anakronistista.
– 1100-luvun Pohjolassa vain Tanskaa saattoi kutsua valtakunnaksi. Ruotsi oli vielä silloin alemmalla yhteiskunnallisella kehitysasteella. Eri maakunnalliset mahtimiehet kamppailivat ylivallasta ja Eerik oli yksi heistä, Arffman sanoo.
Arffman toteaa katolisen kirkon rakentaneen 1100-luvun Ruotsissa jo Uppsalan kirkkoprovinssin hiippa- ja seurakuntaverkostoa. Valtio oli organisoitumisessa paljon kirkkoa jäljessä, eikä kuninkuudesta myöhempien aikojen mielessä voitu vielä puhua.
– Eerik oli silloisen hajanaisen Ruotsin johtaja vain sotatilanteessa. Mutta muuten hänellä ei ollut oikeutta säätää kuninkaan lakeja eikä kerätä juuri verojakaan. Hän oli oman sukunsa maaomaisuuden tuoton varassa.
Tekikö Eerik ristiretken Suomeen?
Eerikin elämästä tiedetään hyvin vähän. Legendan mukaan hän teki ristiretken Suomeen yhdessä Pyhän Henrikin kanssa noin vuonna 1155 tai 1157.
– Henkilökohtaisesti ajattelen, että olisi vaikea kuvitella, että se kaikki olisi sepitystä, Henrikin kuolema ja se muu. Mutta mikään ristiretki se ei ollut. Sellainen on myöhempää legendojen edelleen kehittämistä 1200-luvun kehittyneempien olojen näkökulmasta.
Suomeen ehkä tehdyn retken tarkoitus oli Arffmanin mukaan organisoida vielä vakiintumatonta lähetyskauden kirkollista elämää. Samanlaista organisointia tapahtui samaan aikaan myös Ruotsin puoleisilla syrjäseuduilla.
Onko Suomessa Eerikin jäännöksiä?
Eerikin luustosta on otettu dna-näytteitä. Tämä herättää Arffmanin mielessä kysymyksen siitä, voitaisiinko tuloksia vertailla Turun tuomiokirkon keskiaikaisten reliikkien mahdollisiin dna-näytteisiin.
– Voitaisiin ehkä selvittää, olisiko mikään Turun tuomiokirkon monista reliikeistä jokin Eerikin ruumiin- tai luuston osa. Turussahan on myös käynnissä vastaavanlainen projekti kuin Uppsalassa. Turussa yllättävää on ollut, että osa reliikeistä on ihan varhaiskristilliseltä ajalta, Kaarlo Arffman sanoo.
Eerik Pyhä on hallitsijanimeltään Eerik IX. Hän on Ruotsin kansallispyhimys ja Tukholman kaupungin suojeluspyhimys.
Kuva: Wikimedia Commons. Tukholman kolmas sinetti, jossa on Pyhän Eerikin kuva.
Ilmoita asiavirheestä