Jos yksityinen seurakuntalainen haluaa osallistua kirkolliskokouksen päätöksentekoon, hänellä ei ole siihen juuri mahdollisuuksia.
Kirkolliskokousta sanotaan kirkon eduskunnaksi, mutta sinne ei ole mahdollista tehdä kansalaisaloitteita kuten eduskunnalle.
Missiologian dosentti, teologian tohtori Timo Vasko haluaa tähän muutoksen. Hän ehdottaa Kotimaan mielipidekirjoituksessaan (11.12.2014), että seurakuntalaisten pitäisi saada suora aloiteoikeus kirkolliskokoukselle.
– Tämän puute on minusta iso vahinko kirkon kannalta, hän kommentoi.
Vaskon mukaan internetissä pitäisi voida kerätä esimerkiksi 25 000 seurakuntalaisen adressi aloitteen puolesta, joka menisi suoraan kirkolliskokouksen käsittelyyn.
Toteutuessaan kansalaisten aloiteoikeus lisäisi Vaskon mielestä nykyaikaista kirkollista demokratiaa, kirkon läpinäkyvyyttä ja julkisuutta.
Vaskon mukaan uudistus olisi toteutuessaan suorastaan kirkon reformaatio-juhlavuoden 2017 merkkiteko.
Kirkolliskokoukselle voivat tehdä esityksiä nykyään vain piispainkokous, kirkkohallitus ja hiippakuntavaltuustot sekä kirkolliskokousedustajat. Vähintään kymmenen hengen ryhmä voi puolestaan tehdä aloitteen hiippakuntavaltuustolle, joka voi harkita, onko aloitteessa ainesta kirkolliskokoukseen.
Kirkolliskokouksen pääsihteeri, varatuomari Katri Kuuskoski sanoo, ettei ole aiemmin kuullut vastaavaa ehdotusta. Hänen mukaansa asiasta on täysin mahdollista päättää kirkolliskokouksessa.
Lue aiheesta lisää Kotimaa Prosta.
Ilmoita asiavirheestä