Uuden kirkkolain oli tarkoitus tulla voimaan 1.1.2020. Kyseessä on vuoden 1993 kirkkolain kodifiointi, jossa olemassa olevaa lakia on johdonmukaistettu ja selkiytetty. Samalla on otettu huomioon perustuslain ja muun lainsäädännön edellyttämät muutostarpeet.
Kirkolliskokous hyväksyi ehdotuksen uudeksi kirkkolaiksi toukokuussa 2018 ja lähetti sen eduskunnan hyväksyttäväksi. Eduskunnan täysistunto lähetti 25.9.2019 esityksen hallintovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunta on nyt antanut lausunnon.
Perustuslakivaliokunta puuttui kirkkolain yksityiskohtaisuuteen
Perustuslakivaliokunta puuttui lausunnoissaan viiteen pykälään, joiden se katsoi olevan ongelmallisia suhteessa perusoikeussäännöksiin. Nämä koskivat kirkonkirjoista jäsentietojärjestelmään siirrettäviä tietoja ja jäsenrekisteristä sivulliselle luovutettavia tietoja, diakoniaan liittyvien arkaluonteisten tietojen käsittelyä sekä varoituksesta ja terveystarkastukseen määräämisestä tehtävää muutoksenhakua.
Valiokunta toteaa lausunnossaan, että kirkkolaki on hyvin yksityiskohtainen verrattuna lakiin ortodoksisesta kirkosta ja myös kansainvälisesti verrattuna. Siihen on otettu lausunnon mukaan ”tunnustuksellista sääntelyä, joka ei kovin hyvin sovellu eduskunnan säätämään lakiin”. Valiokunta arvioi, että osa esityksen säännöksistä olisi ollut perustellumpaa jättää kirkkojärjestyksen sääntelyn varaan.
Valiokunta puuttuu myös kirkkolain 1 luvun 2 pykälään, jossa määritellään kirkon tunnustus. Se pitää ongelmallisena sitä, että kirkon tunnustus voisi olla riippuvainen lainsäätäjän poliittisesta tahdosta tilanteessa, jossa kirkko haluaa muuttaa tunnustusta mutta lainsäätäjä ei niin tee. Valiokunnan mielestä perustellumpaa olisi sisällyttää tunnustusta koskeva sääntely lain sijasta kirkkojärjestykseen.
Lisäksi valiokunta katsoo, että kirkkolain erityisen käsittelyjärjestyksen tarpeellisuudesta pitäisi tehdä selvitys.
Perustuslakivaliokunta esittää, että lakiehdotusta ei voi käsitellä ehdotetussa lainsäätämisjärjestyksessä. Tämä tarkoittaa sitä, että eduskunta ei voi hyväksyä lakia vaan palauttaa sen takaisin kirkolliskokoukselle. Näin siksi, että eduskunta ei voi tehdä korjauksia kirkkolakiin vaan ainoastaan hyväksyä tai hylätä sen.
Kirkkohallitus laatii täydentävän esityksen
Kirkkohallitus aikoo nyt laatia lakiehdotusta täydentävän esityksen kirkolliskokoukselle hyväksyttäväksi ennen kuin eduskunta jatkaa lakiehdotuksen käsittelyä, hallintopäällikkö Asta Virtaniemi Kirkkohallituksesta kertoo. Kirkolliskokous kokoontuu seuraavan kerran 4.–8. toukokuuta.
– Perustusvaliokunta tekee usein tarkennuksia lakiehdotuksiin, Virtaniemi kommentoi ja toteaa, että kirkkolain osalta eduskunta ei kuitenkaan voi ehdottaa lakiin muutoksia.
Kirkolliskokoukselle tehtävä täydentävä esitys koskee viittä perustuslakivaliokunnan esiin nostamaa pykälää. Tällä aikataululla Virtaniemen mukaan ei kuitenkaan ehditä puuttua kirkkolain liialliseen yksityiskohtaisuuteen.
Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
Lue myös:
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.