Kirkkohallituksen jumalanpalveluselämän neuvottelukunta lähtee etsimään vaikutteita Taizén ekumeenisen yhteisön jumalanpalveluselämästä. Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen näin korkean tason vierailu Suomesta Taizéen, sillä mukana on neuvottelukuntaa johtava Kuopion piispa Jari Jolkkonen.
Matka on nelipäiväinen 26.–29.4., ja siihen sisältyy vierailu myös Luterilaisen maailmanliiton ekumeenisessa keskuksessa Genevessä.
Piispa Jolkkosen mukaan Taizén hengellisyydessä on jotakin alkuperäistä ja puhuttelevaa. Siellä on kyetty yhdistämään rikas jumalanpalvelus, yksinkertainen usko ja lempeä yhteisöllisyys, ja sen hengellisyys on autenttista, mutta ei ummehtunutta, hän kertoo.
– Vetäähän Taizé jatkuvasti erityisesti eurooppalaisia nuoria, joiden väitetään olevan maallistuneita. Nuoret vaistoavat herkästi eron aidon ja teeskennellyn välillä. Nuorten imu on erityisen kiinnostavaa. Siksi kannattaa tutkia huolellisesti, mitä opittavaa meillä on Taizén yhteisöltä jumalanpalvelukseen ja hengelliseen elämään, Jolkkonen sanoo.
– Taizé on alusta lähtien ollut ekumeeninen. Sen ekumeeninen malli on tosin vähän määrittelemätön ja epämääräinen, eikä ehkä sellaisenaan toimi muualla. Mutta ei pidä liikaa niuhottaa, jos homma rokkaa.
Kirkkohallituksen jumalanpalveluselämän asiantuntija Terhi Paananen toivoo jumalanpalveluselämän neuvottelukunnan kokevan jotain uutta Taizéssa ja näkevän entistä kirkkaammin, mihin suuntiin jumalanpalveluksia Suomessa kannattaa kehittää.
– Taizén vaikutusta kirkkojen jumalanpalveluselämään ei voi aliarvioida. Taizéssa monet perinteiset asiat on toteutettu sillä tavalla, että ne puhuttelevat tämän päivän ihmisiä. Yksinkertaiset rukoushetket ja hiljaisuus ovat vaikuttavia. Taizén musiikkia lauletaan kaikkialla, Paananen arvioi.
– Nykyaikana musiikkimaut ovat eriytyneet lukemattomiin alakulttuureihin. On erikoista, että tällaisen määrättömän kirjavuuden keskellä Taizén yksinkertaiset ja hartaat rukouslaulut kolahtavat sekä teknoa pumputtelevaan kaupunkinuoreen että Erkki Junkkarista C-kasetilta kuuntelevaan mökinmummoon, Jolkkonen puolestaan toteaa.
Kaksikymmentähenkinen ryhmä majoittuu Taizéssa ja osallistuu yhteisön työhön ja elämään. Tämä on poikkeuksellista, koska yleensä yhteisö vaatii, että vierailevissa ryhmissä on mukana tietty osuus nuoria. Taizé-yhteisö on kuitenkin ollut jo pitempään huolissaan siitä, että sen yhteydet Suomeen eivät ole yhtä likeiset kuin muihin Euroopan maihin. Suomalaiset vierailevat siellä vähemmän kuin muut.
Kuva: Jukka Granström. Kuva Taizé-tapahtumasta Haminassa elokuussa 2017.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.