Jotta liha olisi juutalaiselle kosher ja muslimille halal, verenlasku on aloitettava eläimen ollessa vielä tajuissaan. Valmisteilla oleva uusi eläinten hyvinvointilaki kieltäisi tämän. Jos lakiesitys hyväksytään, kosher- ja halal-liha on tulevaisuudessa tuotava Suomeen ulkomailta.
Lakiluonnoksessa sääntelyä on muutettu niin, että eläin on aina tainnutettava ennen teurastusta. Tähän asti verenlaskun on saanut aloittaa tainnuttamisen kanssa samanaikaisesti.
Juutalaiset ja muslimit pitävät muutosta uskonnonvapauden loukkauksena.
Maa- ja metsätalousministeriö pyysi lakiluonnoksesta lausuntoja, joita lähetettiin peräti 380. Määrä yllätti virkamiehet siitä huolimatta, että niitä osattiin odottaa paljon.
”Uusi laki vaikeuttaisi uskonnonharjoittamista Suomessa”
Lausuntojen joukossa olivat myös Suomen islamilaisen neuvoston ja Suomen juutalaisten seurakuntien keskusneuvoston voimakkaat kannanotot nykykäytännön puolesta.
Molemmat yhteisöt väittävät, että verenlasku ennen tainnutusta ei ole eläimelle tuskallisempaa kuin tainnuttaminen. Tainnuttamista vaativat sen sijaan huomauttavat, että hädissään olevaa eläintä käsiteltäessä veitsen viilto ei aina osu kaulavaltimoon, niin kuin oli tarkoitus.
Suomen Islamilaisen Neuvoston (SINE) mielestä lakiluonnoksen eläinten teurastusta koskeva säännös on ristiriidassa uskonnon ja omantunnon vapauden kanssa. SINE katsoo, että halal-teurastus kuuluu uskonnonvapauden piiriin.
Laki tekisi myös suomalaisille tuottajille mahdottomaksi tuottaa uskonnollisesti oikein teurastettua lihaa. Kansainvälisesti kyse on mittavasta liiketoiminnasta, SINE huomauttaa.
Suomen juutalaisten seurakuntien keskusneuvoston mukaan hallituksen esitys uudeksi laiksi on perusteeton ja vaikeuttaisi juutalaisen uskonnon harjoittamista Suomessa.
”Jumalan tarkoitusperiä ei voi kaikissa asioissa ymmärtää”
Mikä sitten tekee tainnutettuna teurastetusta lihasta muslimille sopimatonta? SINE:n hallituksen puheenjohtajalla Abdihakim Yasin Ararsella ei ole muuta vastausta kuin Jumalan käsky.
‒ Miksi Jumala käskee muslimin rukoilla viisi kertaa päivässä, eikä esimerkiksi neljä tai kuusi kertaa? En minä tiedä. Jumalan tarkoitusperiä ei voi kaikissa asioissa ymmärtää. Ei ole pakko tietää kaikkea. Haluamme noudattaa Jumalan käskyä, koska se on Jumalan käsky, Ararse perustelee.
Entä puhutaanko muslimiyhteisöissä lihansyönnin vähentämisestä ekologisista tai eläinsuojelullisista syistä?
‒ Lihansyönnin vähentämisestä kyllä keskustellaan, mutta yleensä syyt liittyvät terveyteen. Nuorten parissa voi olla enemmän muitakin syitä, Ararse sanoo.
Hän huomauttaa, että ehdotetun lain hyväksyminen johtaisi lihan tuomiseen ulkomailta, mikä ei olisi hyväksi kotimaiselle tuotannolle eikä kuluttajien terveydelle.
”Tietyt asiat pitää hyväksyä siksi, että ne lukevat pyhissä teksteissä”
Helsingin juutalaisen seurakunnan rabbin Simon Livsonin mielestä väärin teurastetun eläimen syöminen on sama kuin söisi sikaa. Hän perustelee tainnuttamatta teurastamista sillä, että tainnutus heikentää veren valumista ulos ruhosta.
‒ Veren syöminen on kiellettyä, koska siinä on olennon sielu.
Loppuun asti asiaa ei kuitenkaan voi selittää.
‒ Jos ihminen on uskovainen, tietyt asiat pitää hyväksyä siksi, että ne lukevat pyhissä teksteissä. Ihmisen äly yltää vain tiettyyn pisteeseen, mutta Jumalan äly ylittää sen.
Livsonin mukaan lihansyönti ei kuulunut Jumalan alkuperäiseen suunnitelmaan. Vaikka liha on perinteisesti ollut keskeinen osa juutalaisten juhlakulttuuria, kasvissyönti voisi olla myös teologisesti hyvä ratkaisu, Livson toteaa.
”Parsinavetoiden vastustaminen perustuu vääriin mielikuviin”
Suuri osa valmisteilla olevan eläinten hyvinvointilain kritiikistä on kohdistunut parsinavettoihin ja porsitushäkkeihin, maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintäylitarkastaja Tiina Pullola kertoo.
Monissa lausunnoissa arvosteltiin tuotantoeläinten hyvinvoinnin myymistä tilanteissa, joissa toisessa vaakakupissa on iso raha.
Monissa maataloustuottajien lausunnoissa pidettiin sen sijaan hyvänä parsinavetoiden sallimista ja porsitushäkkien kieltämistä vasta pitkän siirtymäajan jälkeen.
Maataloustuottajain keskusliiton Etelä-Pohjanmaan järjestöagrologi Katariina Sironen uskoo, että parsinavetoiden vastustaminen perustuu vääriin mielikuviin.
‒ Ei eläin ole kahlittu kokonaan liikkumattomaksi. Lehmät pääsevät laiduntamaan ja jaloittelemaan kesäisin, joillakin tiloilla ympäri vuoden. Pienissä parsinavetoissa lehmää hoidetaan hyvinkin yksilöllisesti.
Sirosen mielestä keskustelussa täytyy huomioida maatalouden rakennekehitys. Jo nyt yli puolet navetoista ovat pihattoja.
”Tuotantoeläinten hyvinvointiin vaikuttaa eniten tuottajien hyvinvointi”
Runsaasti arvostelua herättäneiden emakoiden porsitus- ja tiineytyshäkkien yhtäkkinen kieltäminen aiheuttaisi Sirosen mukaan ongelmia kotimaiselle sianlihantuotannolle. Hän uskoo, että vapaa porsitus on joka tapauksessa suunta, jota kohti ollaan menossa.
Sirosen mielestä tuotantoeläinten hyvinvointiin vaikuttaa eniten tuottajien hyvinvointi.
‒ Tuottajien taloudellinen ahdinko voi johtaa valitettaviin uupumistapauksiin. Niissä ei auta, vaikka lainsäädäntö olisi kuinka tiukka. Lainsäädännön liiallinen kiristäminen aiheuttaisi tuottajille lisää ongelmia.
Sironen huomauttaa, että kansainvälisessä vertailussa suomalainen tuotanto on ekologista ja eettistä.
‒ Suomalainen kotieläintuotanto tarvitsisi markkinoilla enemmän arvostusta. Tuotantomme joutuu kilpailemaan hyvinkin epämääräisten tuontierien kanssa. Tämä on suuri ongelma, jonka ratkaisu vaatii uusia kauppapolitiikan pelisääntöjä.
”Suomessa monet asiat on säädelty EU-tasoa tiukemmin”
EU:n sisämarkkinoilla EU:n jäsenmaa voi vaikuttaa tuontielintarvikkeiden laatuun vain vaatimalla parannuksia tuotantoeläindirektiiveihin. EU:ssa on ollut vireillä laki eläinten hyvinvoinnista, mutta juuri nyt hanke on jäissä.
‒ EU-direktiiveillä säädetään tarkkoja pitovaatimuksia vain osalle tuotantoeläinlajeista, esimerkiksi naudoille ei ole omaa direktiiviä. Suomessa monet asiat on säädelty EU-tasoa tiukemmin, Tiina Pullola toteaa.
Demokraattisessa yhteiskunnassa lainsäädännön on tarkoitus kuvastaa kansalaisten enemmistön moraalitajua ja käsityksiä oikeasta ja väärästä.
Lainvalmistelun yhteydessä julkisuudessa on väitelty paljon siitä, onko eläimellä itseisarvoa. Eläinten oikeuksien puolustajat ovat pitäneet lakiehdotuksen suurena heikkoutena sitä, että pykälistä on poistettu maininta eläimen itseisarvosta. Norjan ja Hollannin laeissa tällainen maininta on.
‒ Tuottajat pitivät itseisarvon käsitettä liian monitulkintaisena, Tiina Pullolla perustelee.
Katariina Sirosen mielestä itseisarvo on niin uusi ja tuntematon käsite, että sen vaikutus tuotantoeläinten kasvatukseen olisi arvoitus.
‒ Lainsäädännön tulee olla selkeää, että tiedetään, mitä laissa käytetyistä käsitteistä käytännössä seuraa. Tulkintaa ei voi jättää ennakkotapausten varaan, se loukkaisi tuotantoeläinten kasvattajien oikeusturvaa, Sironen sanoo.
Ilmoita asiavirheestä