Ihmisen sisäinen kello toimii maapallon rytmissä. Omaa luontaista rytmiä kannattaa pyrkiä tukemaan, sillä säännöllinen unirytmi voi vaikuttaa terveyteen merkittävästi.

Kukapa meistä ei tietäisi, että ihminen tarvitsee riittävästi unta. Aikuiselle riittävä määrä on yleensä 7–9 tuntia yössä. Unen määrän lisäksi merkitystä on kuitenkin myös ajoituksella. Tasaisella unirytmillä voi nimittäin olla huomattava vaikutus terveyteen.

Keväällä julkaistussa Oulun yliopiston tutkimuksessa selvitettiin unen ajoituksen vaikutusta sydäntapahtumien riskiin. Tutkimus perustui laajaan aineistoon ja pitkään seurantaan.

Mukana oli kaikkiaan 3 231 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Tutkittavien unirytmiä mitattiin aktiivisuusmittarilla viikon ajan 46 vuoden iässä. Sen jälkeen heitä seurattiin terveydenhuollon rekisteritietojen avulla yli 10 vuoden ajan.

Epäsäännöllinen nukkumaanmenoaika oli yhteydessä selvästi kohonneeseen riskiin saada vakava sairauskohtaus, kuten sydäninfarkti tai aivoinfarkti. Riski oli noin kaksinkertainen verrattuna säännöllisesti nukkuviin. Heräämisajan vaihtelulla ei sen sijaan näyttänyt olevan yhtä selkeää merkitystä.

Tutkimusryhmässä mukana ollut tutkijatohtori Laura Nauha on aiemmin väitellyt unirytmin yhteydestä sydän- ja verisuoniterveyteen. Jo silloin Nauha huomasi, että epäsäännöllinen unirytmi on yhteydessä suurempaan vyötärönympärykseen.

Unen ajoitus näyttääkin tutkimusten perusteella olevan terveyden kannalta todella merkittävä asia.

– Arvelisin, että se kuuluu samaan tärkeiden elintapatekijöiden joukkoon kuin ruokarytmi ja säännöllinen liikunta, Nauha sanoo.

Oikea rytmi ei ole kaikille sama

Paras hetki nukahtaa vaihtelee yksilöstä toiseen. Jonkun ilta alkaa seitsemältä, toiselle se saapuu vasta puolen yön jälkeen. Kansankielellä puhutaan aamuvirkuista ja iltavirkuista. Tutkijat puhuvat kronotyypeistä.

”Luulen että siinä on jokin hyvä tarkoitus taustalla, että me ihmiset olemme erilaisia.”

Laura Nauhan mukaan enemmistö suomalaisista on niin sanottuja aamuvirkkuja. Useampi kuin joka kymmenes meistä on kuitenkin iltavirkku. Suurin piirtein yhtä paljon kuin aamuvirkkuja on päivävirkkuja, joiden luontainen rytmi ei asetu selvästi kumpaankaan ääripäähän.

Oikeasti kronotyypeissä kyse onkin pikemmin jatkumosta kuin siitä, että ihmiset voitaisiin jakaa selvästi eri luokkiin, Nauha sanoo.

Sitä, mikä kaikki kronotyyppiin vaikuttaa, ei vielä tarkkaan tiedetä. Osin kyse on perimästä ja osin ympäristön vaikutuksesta.

– Luulen että siinä on jokin hyvä tarkoitus taustalla, että olemme erilaisia, Nauha sanoo.

Viime vuosina on saatu viitteitä siitä, että iltavirkkujen määrä olisi lisääntynyt. Tätä muutosta voivat Nauhan mukaan selittää ympäristötekijät, kuten lisääntynyt keinovalo ja nopea elämänrytmi.

Jatkuvasti liikkeessä olevassa yhteiskunnassa voi myös olla vaikea tunnistaa omaa kronotyyppiään, Nauha pohtii. Joku saattaa ajatella olevansa iltavirkku, vaikka toisenlaisissa olosuhteissa rytmi olisi toisenlainen.

Toisaalta Nauha toteaa, että taipumus tiettyyn rytmiin on usein vahvasti näkyvissä jo pienillä lapsilla. Omaa luontaista rytmiään ei voi noin vain päättämällä muuttaa.

– Mutta ympäristötekijöiden avulla voi joko tukea omaa rytmiään pysymään maapallon tahdissa tai sitten voi häiritä sitä ja omalla toiminnallaan pahentaa tilannetta.

Sisäinen kello ohjaa soluja

Maapallon tahdissa eläminen on luontaista niin ihmisille kuin kaikille muillekin elollisille. Kehon toimintaa ohjaa aivoissa sijaitseva keskuskello, joka synkronoi eri puolilla elimistöä olevat solukellot toimimaan samassa rytmissä.

Vuorokausirytmiä säätelevien biologisten kellojen tutkimus toi vuonna 2017 yhdysvaltalaistutkijoille Jeffrey C. Hallille, Michael Rosbashille ja Michael W. Youngille lääketieteen Nobelin. Banaanikärpästen avulla he onnistuivat löytämään solunsisäisen mekanismin, joka vastaa maapallon tahdissa pysymisestä.

Laura Nauhan mielestä oli jännittävää huomata, että sama mekanismi, joka voidaan löytää banaanikärpäsiltä, pätee myös pohjoissuomalaiseen väestöön, jota Nauha itse on tutkinut.

– Ihminen nukkuu parhaiten silloin, kun uni osuu yksiin elimistön sisäisen vuorokausirytmin kanssa.

Aamun valo tukee iltoja

Jos unirytmi on päässyt rempalleen, sitä voi alkaa korjata muutaman yksinkertaisen kikan avulla.

Ensimmäisenä Nauha kehottaa suuntaamaan katseen aamuihin. Aamun valo tukee nukahtamista illalla.

Suomessa valo-olosuhteiden vaihtelu on unirytmille haaste. Jos nukahtamisen kanssa on ongelmia, kannattaa pimeään vuodenaikaan harkita kirkasvalolampun käyttöä aamuisin.

Myös säännöllinen ruokarytmi tahdistaa unta. Fyysinen aktiivisuus päivisin lisää unipainetta iltoihin.

– Meidät on luotu liikkumaan.

Paras hetki liikunnalle voi vaihdella kronotyypistä riippuen. Toisen on parempi tyytyä illalla rauhalliseen kävelylenkkiin, kun toinen voi harrastaa vielä raskastakin liikuntaa.

Aina ihminen ei voi itse valita nukkumaanmenoaikaansa tai unen kestoa. Esimerkiksi pienten lasten vanhemmat ja vuorotyöläiset joutuvat sovittamaan oman rytminsä muiden tarpeiden mukaan.

Vuorotyöläisiä Nauha kehottaa pitämään kiinni riittävästä unen määrästä. Vaikka uniaika ei olisi ihanteellinen, riittävä uni tukee palautumista ja terveyttä.

Pikkulapsiperheissä katkonaiset yöt kuuluvat tiettyihin kehitysvaiheisiin, mutta Nauha muistuttaa, että lasten riittävä uni on tärkeää hyvinvoinnin ja kehityksen kannalta.

Perheissä haasteita voi syntyä siitä, että eri perheenjäsenten luontaiset rytmit poikkeavat toisistaan.

– Perheenä pitäisi löytää paras meille sopiva tyyli. Onhan se oikeasti aika haastavaa.

Mittaaminen voi paljastaa yllätyksiä

Unta voi nykyään seurata myös monenlaisten laitteiden avulla. Nauhan mukaan älysormusten tai -kellojen unidata voi olla mielenkiintoista, mutta välttämätöntä unen seuraaminen ei ole.

Joskus dataa seuraamalla saattaa tosin huomata asioita, jotka muuten olisivat jääneet piiloon.

Dataan on toisaalta syytä suhtautua sopivan leikkimielisesti. Mittarikin voi erehtyä. Jos kokee nukkuneensa hyvin, mutta älylaite väittää toista, ei tiedosta tarvitse välittää.

Nauha työskentelee nykyään startup-yrityksessä, joka valmistelee markkinoille patjan alle sijoitettavaa unisensoria. Se on tarkoitettu lasten ja nuorten unen ja uniympäristön mittaamiseen.

– Lasten ja nuorten unen havainnoinnissa näen paljon mahdollisuuksia meille vanhemmille. Nykyään se on vähän sellainen arvausleikki, että miten lapset nukkuvat.

Juttu on julkaistu Askel-lehdessä 9/2026.

Ilmoita asiavirheestä