
Kun ähtäriläinen vanhoillislestadiolaisen liikkeen piirissä vaikuttava puhuja Toivo Korpela kiersi 1930-luvun alussa julistamassa Pohjois-Ruotsin suomenkielisillä alueilla, jätti hän jälkeensä vahvaa herätystä. Jopa niin vahvaa, että palattuaan vuoden tauon jälkeen Tornionjokilaaksoon 1934, hän huomasi kuulijoidensa keskuudessa tapahtuneen hätkähdyttävän muutoksen. Vanhoillislestadiolainen opetus oli muuttunut hurmoshenkiseksi tuomiopäivän odotukseksi, jossa varrottiin taivaalta laskeutuvan kristalli- tai hopea-arkin noutavan kaikki ”korpelalaiset”…
Ilmoita asiavirheestä