Elokuvaohjaaja Dome Karukoski: Siirtäisin Mooseksen tähän aikaan

Haluaisin tehdä elokuvaksi Mooseksen tarinan Vanhasta testamentista. Toki siitä on elokuvia tehtykin, mutta ne ovat enimmäkseen juutalaisen kansan synnyn ja matkan kuvitusta. Minua kiehtoo nimenomaan Mooseksen henkilö: Miten Mooseksesta tuli Mooses? Se, miten hänet hylättiin lapsena kaislakorissa veteen ja miten vallanpitäjä lopulta adoptoi hänet.

Minua kiinnostavat elokuvanteossa aina eniten ihmissuhteet. Toisin varmaan esiin Mooseksen sisarusten, Aaronin ja Mirjamin, henkilöitä. Miltä heistä tuntui kasvaa köyhyydessä, kun veli Mooses on suunnilleen puolijumalanpoika? Eriarvoisuus on äärimmäisen kiinnostava teema. Elokuvan kannalta on tärkeää rajata kunnolla. Ei kannata yrittää kuvata Mooseksen koko elämänkaarta, vaan keskittyä joihinkin vuosiin.

”Pidän myyttien modernisoinnista”

Mooseksen tarina on myös siitä mielenkiintoinen, että se kertoo sorron alla elävistä ihmisistä. Israelilaisten tilanne Egyptin orjuudessa on verrattavissa moneen tämän päivän yhteisöön, esimerkiksi Syyriaan tai Pohjois-Koreaan, missä kansalaiset saavat mielivaltaisia käskyjä noudatettavakseen.

Pidän myyttien modernisoinnista. Siirtäisin Mooseksen täysin tähän aikaan ja jättäisin luultavasti uskonnollisen ulottuvuuden pois, ainakin ilmeisellä tasolla. Kun tekee uskonnollista elokuvaa, media ja ihmiset näkevät näkevät siinä teeman sen sijaan, että se puhuttelisi tunteita ja omaa ihmisyyttä.

Kahdesta vanhoillislestadiolaisesta tytöstä kertova elokuvani Kielletty hedelmä oli nimenomaan elokuva kahdesta tytöstä. He kamppailivat uskonsa kanssa, mutta minun tarkoitukseni ei ollut tehdä elokuvaa vanhoillislestadiolaisuudesta.

”Häivyttäisin elokuvasta Jumalan läsnäolon”

Jos elokuvantekijä haluaisi provosoida, hän voisi väittää, että Mooses keksi kaiken itse ja hakkasi laintaulutkin kiveen itse. Minä jättäisin tuon avoimeksi, se kuuluu tyyliini.

Jumalan läsnäolon kyllä häivyttäisin. Usein Raamatun ihmisistä kertovissa elokuvissa ihmiset jäävät ohuiksi, koska Jumala ikään kuin ohjaa heitä. Haluaisin elokuvani katsojien samastuvan Moosekseen riippumatta siitä, uskovatko he Jumalan ohjaukseen vai eivät.

Arvelen, että monen nykyihmisen on helppo samastua Moosekseen, siihen, mitä eettisiä valintoja hän joutui tekemään viedäkseen kansansa pois orjuudesta. Nykyäänkin maailmassa eletään suuryritysten ja korruptoituneiden hallitusten alaisuudessa ja joudutaan miettimään omien valintojen seurauksia tai rohkeutta niihin ylipäätään.

”Uusi testamentti on Vanhaa kiinnostavampi”

Olen saanut perusluterilaisen kasvatuksen ja käynyt rippikoulun, joten uskonnolliset teemat ovat puhutelleet minua elämäni aikana. Leena Landerin kirja Tummien perhosten koti kosketti minua syvästi synnin ja häpeän kuvauksessaan ja sai minut tekemään elokuvan siitä.

Vaikka valitsisin Mooseksen kohteekseni, olen sitä mieltä, että Uusi testamentti on Vanhaa kiinnostavampi, koska se tulee lähemmäksi nykyihmistä. Minua kiinnostaisi tehdä elokuva myös Jeesuksesta; siitä, miten hänen syvä humanisminsa on unohdettu omaa etua tavoittelevassa maailmassa.

Juttu on julkaistu aiemmin Kotimaa-lehdessä.

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliVapaa-ajattelijoilta kannanotto avioliittolakikeskusteluun
Seuraava artikkeliKuvataiteilija Nanna Susi: Korinttolaiskirje palauttaa kaiken rakkauteen

Ei näytettäviä viestejä