Helsinkiläisen Tuomasyhteisön toiminnanjohtaja Pirjo Kantala ei allekirjoita tutkijan väitteitä Tuomasmessu-liikkeen suosion romahtamisesta.
Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Hanna Salomäki kirjoittaa Teologisen aikakauskirjan (5/2010) artikkelissaan Tuomasmessu-liikkeen suosion romahtaneen. Mittarina on kirkon työntekijöiden sitoutuminen herätysliikkeisiin ja kristillisiin järjestöihin. Vuonna 1999 siihen kuului kiinteästi tai löyhästi yli kymmenesosa (12 prosenttia) kirkon työntekijöistä, 2009 enää kolme prosenttia. Tuomasmessut myös toimivat yhä harvemmissa seurakunnissa.
Helsinkiläisen Tuomasyhteisön toiminnanjohtaja, tuomaspappi Pirjo Kantala ei puhuisi suosion romahtamisesta. Se ei hänen mukaansa koske ainakaan Helsinkiä.
– Mutta tiedostan, että alkuperäisen porukan pitää löytää jatkajia ja niitä jotka luovat jotain uutta, hän sanoo ja kertoo, että Helsingissä on viime aikoina uudistettu erityisesti saarnaa.
Helsingissä Tuomasmessu alkoi vuonna 1988, ensimmäisenä Suomessa.
Kantala ei lue Tuomasmessu-liikettä herätysliikkeeksi. Hän muistuttaa, että se alkoi jumalanpalveluselämän uudistusliikkeenä ja vaikutti kirkon jumalanpalvelusuudistukseen. Jos se on herätysliike, se kuuluu hänen mukaansa ”kuudenteen herätysliikkeeseen” yhdessä esimerkiksi hiljaisuuden viljelijöiden ja Taizé-liikkeen kanssa.
Kantala muistuttaa, että tällä hetkellä tarjolla on erilaisia messuja pop-messuista hevimessuihin, mitä ei vielä Tuomasmessun syntyaikoihin ollut.
– En silti ajattele, että Tuomasmessua mikään olisi korvannut.
Hän näkee, että Tuomasmessuissa on yhä paikkansa etsijöille ja epäilijöille, henkisyyden ja hengellisyyden rajamailla kulkeville. Messun sielunhoidollisuus ja ihmisten kohtaaminen esirukousjaksolla on hänen mukaansa yhä edellä normaalin messun mahdollisuuksista toisen ihmisen kohtaamiseen.
Lue myös: Herätysliikkeisiin kuuluvien kirkon työntekijöiden osuus vähentynyt
Ilmoita asiavirheestä