Antoine Lévy syntyi juutalaiseen älykköperheeseen Pariisissa. Kun hän alkoi etsiä itselleen kirkkoa, hän hylkäsi protestanttisuuden kättelyssä. Levy kertoo tarinaansa Kirkko ja kaupungissa.
Perheen älyllisiä perinteitä noudattaen nuori Antoine päätyi Sorbonnen yliopistoon filosofianopiskelijaksi. Yksi hänelle tärkeistä professoreista oli sekä filosofi että kristitty. Aluksi Lévy piti tätä yhdistelmää täysin pöyristyttävänä.
Lévy kuitenkin perehtyi Uuteen testamenttiin ja alkoi hahmottaa mistä kristinuskossa on kyse.
– Saatoin rukoillessani tuntea läsnäoloa.
Läsnäolon tuntu johti päättelyketjuun: Kristus ei ole jättänyt maailmaa yksin, vaan on antanut näkyvän merkin. Todennäköisimmäksi merkiksi isä Antoine arveli kirkkoa, jonka jäsenyyttä kohti hän päätti kulkea. Mutta minkä kirkon? Protestanttiset kirkot jäivät laskuista heti kättelyssä.
– En voinut kuulua kirkkoon, joka on perustettu vasta 1500-luvulla.
Sen sijaan ortodoksisesta ja katolisesta kirkosta löytyi riittävä historiallinen perspektiivi. Valinta kahden vanhan kirkon välillä oli vaikea. Lopulta katolisesta kirkosta löytyi kriittistä pohdintaa, jota ortodokseilta ei löytänyt.
– Ortodoksinen teologia on hyvin puolustautuvaa, isä Antoine väittää.
Lue Saila Keskiahon tekemä Antoine Lévyn haastattelu Kirkko ja kaupungista.
Haastattelu liittyy tänään alkavaan ekumeeniseen rukousviikkoon
Ilmoita asiavirheestä